Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                             

                              Ensimmäiset Klaanit

Tähän vieraskirjaan voi kirjoittaa tarinat!

Tarinoista

Tarina pitää kirjoittaa vähintään kerran kolmessa viikossa, ja sen pitää olla vähintään neljäkymmentä sanaa. Paitsi jos jatkaa jonkun tarinaa tai tarinaketjua.

Tarinassa ei saa kiroilla. (Paitsi kissojen kielellä esim. Hiirenpapanat!)

Tarinat ovat kaikki samassa ajassa ja vuodenajassa. (Tällähetkellä hiirenkorva eli kevät.)

Omassa tarinassa saa käyttää muita hahmoja, jos noudattaa näiden luonnetta.

Tarinassa ei voi päättää isoja tapahtumia, kuten taistelun alkua. (Mutta oman hahmon ja jonkun toisen kissan riidat ja tappelut ovat sallittuja jos toinen kissa on npc hahmo tai olet erikseen sopinut tappelusta toisen hahmon omistajan kanssa.)

Toisia pelaajia ei voi tappaa ilman erillistä lupaa ylläpitäjältä. ("Tapettavat" saavat olla vain npc hahmoja)

Npc hahmoja voi kuitenkin vahingoittaa vakavasti. 

Toisia pelaajia tai ylläpitäjää voi pyytää vaikka jatkamaan tarinaa toisella hahmolla. Ylläpitäjää voi pyytää kirjoittamaan jatkoa npc hahmolla.

Jos jotain jäi epäselväksi tai haluat luvan esim. aloittaa taistelun, niin voit jättää kysymyksen/pyynnön vieraskirjaan tai foorumiin, kohtaan tarinan suunnittelu.

                               Pisteet

 

Ensimmäisestä tarinasta saa aina vähintään 10p. Sen jälkeen tarinoista saa 20sanaa=1p. Pisteet näät tarinoiden alapuolelta.  Jos tuloksena kuitenkin on vaikkapa 10.05 , niin saa 11p.

Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  > [ Kirjoita ]

Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani

20.08.2018 11:21
Kettutassu räpäytti silmänsä auki. Huokaisin helpottuneena ja kumarruin tutkimaan naaraan haavaa, ettei se ollut vain auennut uudestaan. Soturioppilaan hiljainen vaikerrus kantautui korviini, mutta tiesin, etten juuri voinut tehdä mitään kivulle, mitä hän kävi parasta aikaa läpi. Hänen olisi vain kestettävä se.
Yhtäkkiä Kettutassu nosti päätään. Hän vilkuili ympärilleen tuskan sumentamin silmin. Naaras yritti epätoivoisesti päästä jaloilleen, mutta hänen voimansa eivät vielä riittäneet ja tämä lysähti takaisin alas. Astelin tyynenä hänen eteensä ja ehdin nähdä, kuinka tämä kohdistaa katseensa minuun ja kuiskaa hiljaa:
"Kiitos."
Sen jälkeen oppilas sulki silmänsä ja hänen hengityksensä muuttui tasaiseksi tuhinaksi. Katsoin häntä hetken ajan liikahtamatta, ennen kuin käännähdin ympäri ja annoin katseeni lipua vettä tihkuvaa sammaltukkoa pitelevään Pähkinäturkkiin, joka tuijotti oppilastaan neuvottomana. Hänen silmissään oli etäinen katse.
"Pähkinäturkki, raahaisitko Kettutassun pedin pesän puolelle? Siellä ei vedä niin paljon kuin täällä", pyysin soturilta ja pörhistin karvani suojaksi navakalta tuulenpuuskalta, joka kävi metsän läpi parhaillaan.
Vaaleanruskea soturi ravisteli päätään ikään kuin selvittääkseen ajatuksensa ja nyökkäsi sitten. Hän tarttui pedin reunasta kiinni hampaillaan ja lähti vetämään nukkuvaa Kettutassua parantajan pesälle. Seurasin heidän etenemistään mietteliäänä.
*Kostotähdellä ja Kettutassulla on varmasti nälkä, kun he heräävät. Ehkäpä minun olisi viisasta käydä noukkimassa pari myyrää heille tuoresaaliskasasta.*
Astelin aukion poikki tuoresaaliskasan luokse. Pahaksi onnekseni myös Kastemieli oli hakemassa purtavaa itselleen. En tohtinut enää perääntyä, sillä naaras oli jo huomannut minut.
"Hei, Vihmatassu", Kastemieli tervehti kaihosti hymyillen.
"Hei", mörähdin takaisin ja noukin hampaisiini hiiren ja varpusen.
"Kuinka olet voinut?" valkoturkkinen naaras jatkoi keskustelua.
"Ja mitähän se sinulle mahtaa kuulua? Vointini ei ole kiinnostanut sinua ennenkään, joten miksi se kiinnostaisi muka nytkään?" sihahdin hampaitteni takaa ja heitin emooni vihaisen katseen.
"Sinä et ymmärrä, Vihmatassu..."
"Ymmärrä mitä? Sitä ettet rakastanut minua? Voi, ymmärrän hyvinkin."
"Kuuntelisit nyt!" Kastemielen sinisissä silmissä oli epätoivoinen katse. "Minä rakastin sinua niin paljon kuin vain voi emo pentuaan rakastaa, mutta en kyennyt huolehtimaan sinusta..."
"Ja sehän olikin hyvä syy jättää minut heitteille, jonka takia jouduin oppimaan tulemaan toimeen  ihan yksinäni!" sähisin karvat pystyssä.
"Vihmatassu, ei se niin -"
"Mikset vain voi antaa minun olla, niinkuin silloin, kun hylkäsit minut?" murisin hiljaa ja käänsin tälle selkäni. "Ja jos sallit, niin minulla on parempaakin tekemistä kuin hukata täällä aikaani sinun kanssasi."
Sen sanottuani marssin pois paikalta. Rakastin emoani yhä sisimmässäni - vaikken sitä ääneen myöntänytkään - mutten vain voinut antaa hänelle anteeksi sitä, että tämä oli mennyt hylkäämään minut. Hänellä tuskin oli edes järkevää syytä tunteettomalle teolleen.
Kun pääsin parantajan pesälle huomasin että myös Kostotähti oli siirretty sisälle. Hänen vuoteensa oli parin hännänmitan päässä Kettutassun pedistä. Laskin hiiren varoen päällikön vuoteen reunalle ja jätin varpusen Kettutassun pedin vierelle, josta nämä löytäisivät ne helposti herättyään.
Istuuduin alas ja silottelin pystyssä sojottavaa turkkiani parilla nuolaisulla. Keskustelu Kastemielen kanssa oli saanut minut raivon partaalle ja olin vain vaivoin onnistunut hillitsemään haluni loikata tämän kimppuun.
"Oletko kunnossa?" Mustalehti tassutti vierelleni.
"Olen", jupisin puoliääneen. "Tapasin vain emoni hakiessani tuoresaalista Kettutassulle ja Kostotähdelle."
"Vai niin." Parantajanaaras nyökkäsi ja kääntyi katsomaan heräilevää Kostotähteä, joka nosti laiskasti päätään ja katseli ympärilleen silmät sirrillään.
"Missä minä olen?" kolli kähisi.
"Parantajan pesässä." Synkkäsielu asteli kumppaninsa vuoteen äärelle. "Kaksijalkojen ase osui sinuun."
Kostotähti katsahti viereisellä pedillä tuhisevaan Kettutassuun korvat luimussa. "Miksi hänkin on täällä?"
"Kettutassu sai myös osuman", Pähkinäturkki selosti oppilaansa vuoteen viereltä irrottamatta katsettaan punaoranssista naaraasta.
"Toipuuko hän?" Kostotähti kysyi nyt Mustalehdeltä.
"Toipuu kyllä. Hänen vointinsa on yllättävän hyvä iskuetäisyyteen nähden", Mustalehti vastasi.
"Hyvä." Kostotähti kurkotti nappaamaan hiiren vuoteensa reunalta ja ryhtyi syömään sitä hyvällä ruokahalulla.
*Hänen toipumisensa puolesta ei ole ainakaan pelkoa...* Nuolaisin tassuani ja pyyhkäisin sillä viiksiäni, ennen kuin nousin ylös ja tassutin Pähkinäturkin vierelle.
"Sinä voit mennä jo lepäämään", sanoin soturille yllättävän lempeästi. "Me huolehdimme Kettutassun kyllä kuntoon."
"Selvä on." Pähkinäturkki kömpi käpälilleen ja raahusti ulos pesästä.
Käännyin Kettutassun puoleen. Juuri silloin hän avasi silmänsä.
"Heräsithän sinä viimein. Mikä on vointi?" tiedustelin.

//Kettu?

Nimi: Sumutähti, Laaksoklaani, päällikkö

19.08.2018 19:31
"Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä suurpuulle klaanikokoukseen!" Ulvahdan kavutessani puun oksalle istumaan. Kohta klaanin jäsenet saapuvat paikalle hieman häkeltyneinä. Myös Aurinkoturkki tulee pesänsä sisäänkäynnille.
"Tammitassu, tulisitko tänne?" Kysyn. Oppilas tassuttaa häkeltyneenä luokseni. Hän oli ilmeisesti tullut Pilvitassun luota parantajan pesästä.
"Minä ja Synkkämieli olemme yhdessä päättäneet, että olet valmis soturiksi", aloitan. Synkkämieli nyökkää hyväksyvästi oppilaalleen.
"Täten minä Sumutähti, Laaksoklaanin päällikkö, pyydän esi-isiäni kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut ahkerasti oppiakseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi", jatkan.
"Tammitassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti ja puollustaa tätä klaania, jopa henkesi uhalla?" Kysyn.
"Lupaan", Tammitassu vastaa puun juurelta, hyppään alas puusta hänen viereensä.
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta annan sinulle soturinimesi. Tammitassu, tästä hetkestä eteenpäin sinut tunnetaan Tammisydämenä. Tähtiklaani kunnioittaa rohkeuttasi ja kiltteyttäsi, ja hyväksymme sinut Laaksoklaanin uudeksi soturiksi!" Lopetan laskiessani häntäni nuoren soturin selälle, ja nään Tammisydämen tyrmistyneen katseen.

Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani

19.08.2018 18:56
"Mitä sinä siitä sitä paitsi välität? Sinua ei varmaan oikeasti edes kiinnosta! Painu vain tiehesi minä pärjään ilman sinua ja valheitasi! Sinä et välitä minusta, ajattelet vain Kuisketassua ja Myrskytassua!" Pilvitassu huutaa. Järkytyn hänen sanoistaan ja sisälläni kiehahtaa. Se kuitenkin sammuu nopeasti, sillä ymmärrän kuinka vaikeaa hänellä täytyy olla.
"A-anteeksi, en tarkoittanut...", hän aloittaa, mutta hädin tuskin kuulin sitä.
"Miten sinä voit sanoa noin, tietysti minä sinusta välitän! Enhän edes olisi täällä, jos en välittäisi!" huudahdan.
"Olen veljesi tietysti välitän sinusta!" huudan. Aurinkoturkki tulee sillä hetkellä hiirensapen kanssa takaisin.
"Tulen myöhemmin uudestaan", mutisen ja otan hiirensapen. Ryntään ulos pesästä. Huomaan Kirkashännän makaavan auringossa.
"Tulin nyt takaisin, voin poistaa sinusta ensin punkit", sanon ja käyn työhön. Tutkin turkin tarkasti melkein karva karvalta.
"Tuosta tahdista päätellen voisi luulla, että välttelet jotakuta", Kirkashäntä huomauttaa.
"Niinkin voisi sanoa", totean innottomasti. Katson valkoisen naaraan sinisiin silmiin ja kerron keskustelusta parantajanpesässä.
"Sinun täytyy yrittää ymmärtää Pilvitassua. Hänellä on nyt vaikeaa", naaras sanoo kuunneltuaan Tammistassua.
"Minä yritän, mutta se ei tunnu riittävän", sanon tuskastuneesti
"Ehkä yrität väärällä tavalla, sinun pitäisi ehkä antaa hänen kertoa mitä ajattelee ja sitten puhua. Sinun ei pitäisi luulla, että tiedät mitä hän tuntee ja ajattelee", Kirkashäntä sanoo mietiskellen.
"Valmista", sanon kiskoessani yhden punkin pois.
"Ja... kiitos luulen nyt tietäväni mitä teen", lisään epäröiden. Kävin Ratamojalan turkin nopeasti läpi ja lähdin takaisin parantajanpesälle pestyäni tassuni joessa.
"Minulla on nyt loppupäivä aikaa olla kanssasi", sanoin tullessani sisään.
"Onko sinulla nälkä tai haluatko jotain muuta?" kyselen hieman hermostuneena ja katson Pilvitassun silmiin.


//Pilvi? Voiko YP roolata soturimenot jossain vaiheessa, kun se olis helpompaa? Tässä meinaan varmaan tulee ne loput 7 pistettä.

Vastaus:

Hyvin kirjoitettu, saat 13p. Juu.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Pilvitassu, Laaksoklaani

19.08.2018 17:41
"Hei Pilvitassu. Kuinka voit?" Kuulen veljeni Tammitassun äänen, ja avaan hitaasti silmäni.
"Huonosti kiitos kysymästä", vastaan hieman tylysti ja suljen silmäni uudestaa."Huonosti" on muutenkin vähättelyä, olen henkisesti pikku palasina, enkä ole fyysisestikkään kovin hyvässä kunnossa. Ja mikä on ensimmäinen asia jota veljeni ajattelee? No varmaan siskoni paranee ja eipä hänellä hätää ole, hänestä vain tulee rampa ja hän roikkuu klaanin riesana. Helpompaa olisi jos hän kuolisi pois, ajattelen ja tunnen heti kiukkua itseäni kohtaan. Tammitassu ei tietenkään halua minun kuolevan! Eihän? Synkät ajatukset pyörivät päässäni, enkä pääse niistä eroon. Tammitassu sentään tuli katsomaan minua, Myrskytassu taas on kadonnut enkä ole nähnyt häntä. Avaan silmäni. En tiedä sanooko veljeni vielä jotain mutta puhun itse, ja puhun sivu suuni.
"Mitä sinä siitä sitä paitsi välität? Sinua ei varmaan edes oikeasti kiinnosta! Painu vain tiehesi minä pärjään ilman sinua ja valheitasi! Sinä et välitä minusta, ajattelet vain Kuisketassua ja Myrskytassua!" Viha jota tunnen haihtuu yhtä nopeasti kuin oli alkanut ja suljen silmäni.
"A-anteeksi, en tarkoittanut...", aloitan mutta ilmeisesti liian myöhään. Oloni on edelleen kamala, sillä tiedän että osa asioista joita sanoin, on oikeita ajatuksiani.

//Tammi?

Vastaus:

Saat 10p.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani

19.08.2018 14:27
Söin jäniksen nopeasti ja lähdin kävelemään hitaasti kohti klaaninvanhimpienpesää. Saavuttuani sen luo huokaisin syvään ja astuin sisään,
"Hei! Tulin vaihtamaan teidän makuualuset ja tutkimaan turkkinne punkeista", huikkaan.
"Jo oli aikakin, oppilaat ovat nykyään laiskoja. Toista se oli meidän nuoruudessamme", Ratamojalka sanoi äkäisesti. Katsoin hänen vihreitä silmiään joista toinen oli tosin sokea.
"Niin varmasti", mutisen.
"Mitä sinä sanoit? Nuorten pitäisi puhua kovempaa", Ratamojalka sanoi.
"Niin, että voisitte mennä vaikka loikoilemaan aurinkoon siksi aikaa, kun laitan nämä", sanoin nopeasti.
"Ensimmäinen hyvä ehdotuksesi", Ratamojalka sanoi äkeästi ja lähti ulos. Kirkashäntä vilkaisi minuun anteeksipyytävästi ja seurasi pesätoveriaan. Rullasin vanhat makuualuset kerälle ja kannoin ne ulos. Lähdin kävelemään leiristä hakemaan uusia sammalia, siinä meni hyvä tovi, mutta sain ne silti kerättyä. Jouduin tekemään kaksi hakukertaa, sillä päätin tehdä niistä mahdollisimman pehmeät. Tein ne niin hyvin, että olin ihan kateellinen ajatellessani omaa huomattavasti ohuempaa sammalpetiäni. Nyt Ratamojalkakaan ei voisi valittaa. Katselin tyytyväisenä lopputulosta ja reunustin vielä makuualuset saniaisilla.
"Noniin valmista!" huikkasin kävellessäni ulos auringonvaloon.
"Vihdoinkin", Ratamojalka mutisi.
"Menen hakemaan hiirensapen", huikkasin ja lähdin loikkimaan parantajanpesälle. Suuaukolla pysähdyin muistaessani myös Pilvitassun olevan siellä... Päätin kuitenkin, että menisin nyt sisään en voisi lykätä sitä loputtomiin.
"Hei! Tulin hakemaan hiirensappea", sanoin teeskennellyn iloisesti.
"Hei Tammitassu, haen sen hiirensapen sinulle, kun olen tehnyt tämän hauteen", Aurinkoturkki sanoi. Katsoin naarasta hetken, kun hän laittoi haudetta ja katosi sitten hakemaan hiirensappea. Käännyin Pilvitassuun päin vasta, kun olin varma etten nähnyt oranssia turkkia.
"Hei Pilvitassu. Kuinka voit?" kysyin häneltä ja katsoin häneen kysyvästi.


//Pilvi?

Vastaus:

Mukavasti kirjoitettu. Saat 12p.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Kettutassu, Metsäklaani

19.08.2018 13:08
Äkkiä tunnen kamalan kivun uudestaan, joku tiputtaa suuhuni vettä ja silmäni rävähtävät auki.
"Auu ai,uuh", vaikerran hiljaa. Vihmatassu on kumartunut haavani ylle ja Pähkinäturkki seisoo edessäni sammaltukko hampaissaan. Katseeni vaeltaa eteenpäin, ja nään Mustalehden Kostotähden velton ruumiin vieressä. Yritän nousta, mutta kylkeni lävistää kamala kipu, katseeni osuu pieneen hopeiseen kiveen, joka on veren tahrima. Painun takaisin maakulle voihkaisten ja katseeni osuu Vihmatassun silmiin.
"Kiitos", kuiskaan ja suljen silmäni jotta kipu hellittäisi.

//Vihma?

Vastaus:

Saat 4p.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani

19.08.2018 12:33
"Meidän täytyy olla nopeita, jos emme halua Kettutassun kuolevan. Kostotähti menettää hengen, mutta selviää!" Mustalehti liukui pysähdyksiin parantajan pesän edustalle. Hän kääntyi katsomaan minua karvat pystyssä ja rintakehä kiivaasti kohoillen. "Vihmatassu, hae hämähäkinseittiä, kultapiiskua ja vettä. Tuo myös kuivaa sammalta."
Nyökkäsin nopeasti ja sukelsin parantajan pesään. Hölkytin parantajan aukion poikki yrttivarastolle. Nappasin mukaani kepin, jonka ympärille oli keritty hämähäkinseittiä. Kumarruin noukkimaan maasta pari kultapiiskua vielä hampaisiini, ennen kuin palasin takaisin leiriaukiolle Mustalehden luokse. Parantajanaaras oli koonnut sammalia tilapäisiksi vuoteiksi parantajan pesän edustalle. Juuri silloin Pähkinäturkki ja Synkkäsielu saapuivat.
Katselin hiljaa vierestä miten he Mustalehden avustuksella laskivat Kettutassun ja Kostotähden varovasti vuoteille. Kostotähden kyljet kohoilivat taas, tosin kovin pinnallisen näköisesti, mutta ainakaan hän ei ollut menettänyt kaikkia henkiään, kuten olin aiemmin uskaltanut epäillä. Hyvällä tuurilla saisimme hoidettua molemmat kuntoon iltaan mennessä.
"Vihmatassu, toitko sinä sitä vettä?" Mustalehti tiukkasi tarkastellessaan tuomiani tarvikkeita. "Tai sammalta?" Parantajanaaraan ääni oli huolesta kireä.
"Unohdin ne", jupisin puoliääneen ja tarkastelin kivi sydämellä Kettutassun hentoa hahmoa, joka retkotti sammalvuoteella liikkumattomana. Soturioppilaan punaoranssi turkki oli veren tahrima siitä kohtaa, mihin kaksijalan ase oli iskenyt. Ravistelin päätäni yrittäen selvitellä ajatuksiani. "Voin hakea ne nyt." Käännähdin ympäri palatakseni takaisin varastolle.
"Ei ole aikaa!" Mustalehti puuskahti. "Pähkinäturkki saa hakea puuttuvat tarvikkeet, minä tarvitsen sinua täällä." Tummaturkkinen naaras viittoi minua luokseen.
Mustalehti oli kumartunut Kettutassun ylle. Hän osoitti tassullaan pientä reikää tämän kyljessä, josta pulppusi vuolas veri virta. Jokin oli lävistänyt nahan ja uponnut lihaan asti. Mutta mikä?
"Kaksijalan aseen osa on saatava ulos hänen kyljestään", mestarini selitti kiireesti. "Yritä puristaa se ensin esiin ja sitten napata se hampaillasi pois. Minä hoidan sillä välin Kostotähden kuntoon."
"Yksinkö?" Tuijotin Mustalehteä kauhistuneena.
"Yksin. Meillä ei ole paljon aikaa, joten kannattaa aloittaa, jos mielimme pelastaa heidät", hän murisi ja loikki klaanipäällikön luokse karvat pystyssä ja silmät niin ammollaan, että vihreän ympärillä näkyi ohut valkea rengas.
"Ketunläjät", sähähdin kuohuksissani ja otin paremman asennon Kettutassun vierellä. Puristin varovasti tassuillani reiän molemmilta puolilta ja seurasin silmä tarkkana, kuinka esiin pilkisti pieni, kiiltävä kivi. Nappasin sen nopeasti hampaisiini, ennen kuin se ehti upota syvemmälle ja sylkäisin sitten inhoksuen maahan.
Verenvuoto yltyi entisestään. Painelin nopeasti hämähäkinseittiä haavan peitoksi ja toivoin sen riittävän. Kettutassu ei saisi liikkua tänä iltana mihinkään, jotta haava ehtisi arpeutua, mutta muuten hän oli kunnossa - ainakin kaiken järjen mukaan - sillä kaksijalkojen outo pieni osa ei ollut onneksi osunut elintärkeisiin sisäelimiin.
Pähkinäturkki saapui vierelleni. Hän tiputti pari tippaa vettä oppilaan huulien välistä tuomallaan sammalella. Katsoin toiveikkaana Kettutassun liikkuvia silmäluomia. Heräisikö hän?

//Kettu?

Vastaus:

Hyvin jatkettu sekä kirjoitettu, kuvailua oli hyvin mukana. Saat 21p.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Mustalehti, Metsäklaani

19.08.2018 11:18
Pinkaisen juoksuun kohti leiriä ja huomaan oppilaani lähtevän perääni.
"Meidän täytyy olla nopeita,jos emme halua Kettutassun kuolevan. Kostotähti menettää hengen, mutta selviää!" Huudan ja jatkan juoksua. Saavumme leiriin hengästyneinä. Kukaan ei näytä huomaavan että jokin on vialla.
"Vihmatassu, hae hämähäkinseittiä, kultapiiskua ja vettä.Tuo myös kuivaa sammalta." Sanon kiireesti oppilaalleni Vihmatassulle. Alan itse tehdä vuoteita parantajan pesän eteen. Tekisin ne sisälle mutta haavat on helpompi hoitaa ulkona paremmassa valossa. Kohta Synkkämieli ja Pähkinäturkki saapuvat leiriin kantaen kahta velttoa ruumista. Kiiruhdan heidän luokseen ja autan heitä nostamaan kissat uusille vuoteille.

// Vihma?

Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani

18.08.2018 22:20
Punaoranssi karvapallo vilahti aukion poikki sen puun luokse, minkä juurelle Kostotähti oli vain hetkeä aiemmin lyyhistynyt kaksijalan pelottavan voimakkaan aseen iskusta.
"Kettutassu - senkin hölmö! Tule takaisin!" Pähkinäturkin epätoivoiset yritykset saada oppilasta kääntymään ympäri ja palaamaan takaisin turvaan kaikuivat kuuroille korville. Kettutassu jatkoi matkaansa aina liikkumattoman päällikön ruhon luo.
Kuulin kuinka kaksijalka otti tukevamman asennon ja valmistautui iskemään Kettutassuun. Pomppasin pystyyn valmiina säntäämään naaraan avuksi, mutta Mustalehti astui häntäni päälle ja esti minua lähtemästä. Katsahdin mestariini tyrmistyneenä.
Parantajanaaras pudisteli päätään. "Olen pahoillani, Vihmatassu, mutta klaanilla ei ole varaa menettää tulevaa parantajaansa", tämä kähisi tukahtuneella äänellä.
"Et voi olla tosissasi! Hehän kuolevat tuonne!" sähähdin ja nostin huultani varoittavasti. "Päästä irti!" Yritin tempoa itseni irti Mustalehden otteesta, mutta se oli ja piti.
Samassa kuului vaimea naksahdus ja metsän täytti kaksijalan aseen pahaa enteilevä pamaus. Katsoin voimattomana kuinka Kettutassun hento ruumis rojahti maahan ja ilman täytti tuore veren haju. Kuulin vain vaivoin miten Pähkinäturkki parkaisi aukion toisella puolella.
"Ei." Haukoin henkeä kauhuissani.
Kaksijalka lähestyi kahden maassa lojuvan kissan ruumita. Se kumartui tarkastelemaan niitä lähempää ja näin, kuinka se potkaisi oudolla, pitkällä jalallaan Kostotähteä ikään kuin varmistaakseen, että hän oli kuollut todella. Minun teki pahaa katsella miten se nosti Kettutassun niskavilloista ilmaan ja pudotti sen sitten maahan kuin tuoresaaliilla leikkivä pentu.
"Mikä hirviö", Mustalehti mutisi puoliääneen.
Lopulta kaksijalka kyllästyi tökkimään kissojen ruhoja ja lähti talssimaan poispäin tyytyväisyydestä hykerrellen. Kun olin varma, että se oli lähtenyt, huitaisin Mustalehteä kuonolle kynnet piilossa, jolloin tämä päästi irti hännästäni ja pinkaisin kiireen vilkkaa Kostotähden ja Kettutassun luokse. Pähkinäturkki juoksi minut kiinni silmissään huolesta synkkä katse. Klaani ei tulisi menettämään yhtäkään kissaa tänä päivänä, mikäli se olisi minun päätettävissäni. Molempia tarvittiin yhä.
Kumarruin nuuhkaisemaan Kettutassua. Mustalehti kiiruhti Kostotähden luokse. Kettutassun kyljet kohoilivat heikosti. Klaanipäällikön sydän oli pysähtynyt, muttei toivon mukaan lopullisesti.
"Heidät on saatava nopeasti leiriin, jotta voimme hoitaa haavat kuntoon", sanoin Pähkinäturkille, joka katsoi oppilastaan hieman shokissa.
"Hyvä on." Soturi nyökkäsi poissaolevana ja tassutti Kostotähden ja Mustalehden luokse.
Juuri kun hän oli aikeissa nostaa päällikön ruumiin selkäänsä Synkkäsielu laskeutui alas puusta. Varapäällikkö jäi tuijottamaan kumppaniaan suunnattoman raivon vallassa.
"Se kaksijalka saa maksaa tästä!" Synkkäsielu ärisi. Mitään sanomatta hän työntyi Pähkinäturkin ohitse, hilasi vaikean näköisesti Kostotähden selkäänsä ja lähti raahustamaan leiriin päin surusta raskain askelin.
Pähkinäturkki kohautti lapojaan, nosti Kettutassun selkäänsä ja hölkkäsi varapäällikön perään. Molemmat vaikuttivat olevan suunniltaan, vaikka huomasinkin heidän pinnistelevän peittääkseen sen minulta ja Mustalehdeltä.
"Mennään nopeasti. Meidän on valmisteltava sairasaukio heitä varten", Mustalehti naukaisi kiireesti ja pinkaisi juoksuun.
Säntäsin hänen peräänsä hammasta purren.

//Kettu?

Vastaus:

Alkaa melkein itkettää! Saat 21p.
;)
- Cecci 19.8.2018

Nimi: Kettutassu, Metsäklaani

18.08.2018 21:13
Loikkaan Pähkinäturkin kanssa sammaleisen risukasan taakse pakoon kaksijalkaa. Huomaan Vihmatassun ja Mustalehden toisella puolella aukiota ja Kostotähden Synkkämielen kanssa ilmeisesti kiipeämässä puuhun. Äkkiä uusi pamaus halkoo ilmaa. Heti perään kuuluu tuskan korostama ulvaisu. Katson hädissäni ympärilleni, ja huomaan Kostotähden makaavan velttona sammalilla, sen puun alla jota hän oli yrittänyt kiivetä. Äkkiä muistan pienen hopeisen esineen joka oli lentänyt ohitsemme, siinä samassa tajuan että sen täytyi olla kaksijalkojen ase, ja nyt kaksijalka on osunut sillä klaanimme päällikköön.Ryntään mestarini vastaväitteistä huolimatta kohti Kostotähden velttoa ruumista, olen unohtanut kaksijalan, aseen, olen unohtanut kaiken. Pääsen päällikköni luo ja näen ison haavan tämän kyljessä, siitä pulppuaa verta. Sitten kuuluu taas uusi pamaus, tällä kertaa aivan läheltäni, ja jokin osuu kovaa kylkeeni, uppoaa sen sisään ja aiheuttaa kamalan kivun, ulvaisu karkaa suustani. Vilkaisen kylkeäni ja nään samanlaisen haavan kuin Kostotähdellä. Minun kylkeni tosin vuotaa pahemmin, johtuen varmaan siitä että kaksijalka on minusta ainoastaan kolmen ketunmitan päässä. Veri pulppuaa ulos kyljestäni ja menetän tajuntani. Viimeinen asia jonka tiedostan, on huudot.

// Vihma?

Vastaus:

Saat 9p.
;)
- Cecci 18.8.2018

Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani

18.08.2018 19:35
Ennen kuin ehdin edes vastata Kettutassun kysymykseen, Kostotähti työntyi ulos pesästään Mustalehti, Synkkäsielu ja Pähkinäturkki kintereillään. Klaanipäällikkö näytti vakavalta lähtiessään askeltamaan minun ja Kettutassun luokse.
Samassa tunsi miten joku pieni ja pörröinen hipaisi jalkaani. Kultapentu kurkisteli viereltäni  suureen, jykevärakenteiseen kolliin päin silmät pyöreinä.
"Onko tuo Kostotähti?" pentu henkäisi.
"On", sihahdin hiljaa ja työnsi Kultapentua kauemmas. Kostotähti tuskin kaipasi yli innokasta kissanalkua pyörimään jalkoihinsa. "Menehän nyt. Toivepentu taitaakin jo vartoa sinua pentutarhan edustalla. Katso vaikka!"
Kullankeltainen naaraspentu katsahti minuun kulmiaan kurtistellen ja hetken ajan vaikutti jo siltä, ettei hän aikonut totella minua, kunnes tämä käännähti kannoillaan ja loikki aukion poikki Toivepennun luokse, joka kipitti sisartaan vastaan ruskea turkki pörrössä.
Huokaisin helpottuneena.
"Vihmatassu. Kettutassu."
Säpsähdin hieman tajutessani Kostotähden olevan jo parin hännänmitan päässä meistä. Korjasin nopeasti asentoani ja nyökkäsin sitten tervehdykseni päällikölle.
"Kostotähti." Nostin päätäni ja kohdistin katseeni mustan kollin harmaisiin silmiin. Niiden kylmä ja armoton katse pakotti minut kuitenkin laskemaan katseeni alas tassuihini. En pitänyt sellaisesta avuttomuudesta - etenkään itse klaanipäällikön edessä.
"Juuri palannut partio ilmoitti haistaneensa kaksijalkoja lähellä rajojemme", Kostotähti aloitti möreällä äänellään. "Lähdemme tarkistamaan tilanteen Synkkäsielun, Pähkinäturkin ja Kettutassun kanssa."
"Entä miten minä ja Mustalehti siihen liitymme?" kysyin ja siristelin silmiäni epäluuloisena.
"Me lähdemme varalta mukaan, jos sattuu jotakin. Etsimme samalla täydennyksiä yrttivarastoihimme", Mustalehti selitti nopeasti ja astui päällikön rinnalle hännänpää hermostuneesti nykien.
"Vai niin."
En ollut tottunut näkemään yleensä niin tyyntä mestariani sellaisena. Tuntui kuin hän ei olisi osannut hillitä omia raajojaan; naaras steppasi paikoillaan kuin hänellä olisi ollut pakottava tarve päästä liikkeelle. Minulla ei ollut aavistustakaan, millaisia kaksijalat olivat, joten en osannut pelätä niitä. Tuskinpa ne kettua tai mäyrää pahempia olivat?
"Lähdetään. Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi", Kostotähti murisi hampaittensa takaa katkaisten ajatukseni. Tummaturkkinen päällikkö käännähti ympäri ja lähti marssimaan leirin uloskäyntiä kohti ilmeisesti olettaen, että muut seuraisivat perässä sanomattakin. Synkkäsielu kiiruhti kumppaninsa kannoille.
Mustalehti kääntyi katsomaan minua vihreät silmät viiruiksi kavenneina. "Mennään."
Kirin parantajanaaraan rinnalle kiitollisena siitä, että olin säästynyt tukalalta tilanteelta Kettutassun kanssa. Minua ei huvittanut vastata soturioppilaan kysymyksiin, etenkään kun en  ollut kunnolla perillä tapahtumien kulusta.

Kun pääsimme rajalle Kostotähti nosti häntänsä pystyyn merkiksi pysähtyä. Seisahduin Mustalehden vierellä ja jäin kuulostelemaan ympäristöä korvat valppaasti pystyssä. Jostain päin kuului raskaita, laahaavia askelia, jotka katkesivat kuin seinään.
"Mitä tuo oli?" kuiskasin Mustalehdelle, jonka karvat olivat nousseet pystyyn.
"Lähistöllä on kaksijalka", naaras naukaisi ääni väristen.
Samassa ilman halki viuhahti jokin pieni ja nopea kovaäänisen pamauksen saattelemana. Kissat kyyristyivät vaistomaisesti matalemmaksi ja käännähtivät ympäri paetakseen.
Juostessani mestarini rinnalla kuulin kuinka jokin rymisteli jäljessämme. Taas kuului uusi pamaus. Pitivätkö kaksijalat yleensäkin näin kovaa ääntä?
"Hajaannutaan! Emme saa johdattaa sitä leiriin!" Kostotähti huusi joukon hänniltä ja pujahti männyn taakse Synkkäsielu tiiviisti kannoillaan pysytellen.
Mustalehti johdatti meidät tiheämmän aluskasvillisuuden sekaan. Kyyristyimme rehevän saniaispuskan taakse. Tajusin, etteivät Pähkinäturkki ja Kettutassu olleet seuranneet perässämme. Missä he olivat?
"Pähkinäturkki ja Kettutassu jäivät jälkeen!" puuskahdin Mustalehdelle yrittäen peittää yltyvän pakokauhuni.
"Rauhoitu. He ovat turvassa", parantaja rauhoitteli ja osoitti hännällään aukion toisella puolen kyyhöttäviin kissoihin.
Puhalsin ulos huojentuneena ja silottelin karvojani parilla ripeällä nuolaisulla.
Pamaus halkoi ilmaa kuin salama kirkkaalta taivaalta. Heti perään kuului tuskan korostama ulvaisu.
Jännityin tunnistaessani huutajan Kostotähdeksi. Klaanipäällikkö oli saanut osuman!

//Kettu?

Vastaus:

Loistavasti kirjoitettu, kuvailua oli hyvin ja pituudestakaan ei voi valittaa... Saat 26p.
;)
- Cecci 18.8.2018

Nimi: Huuhkajatassu,Vesiklaani

18.08.2018 12:44
"Mitä me metsästämme?" Lintutassu kysyy saatuaan minut kiinni.
"Jäniksiä, peltomyyriä, vesimyyriä tai hiiriä. Pellottaako ettet saa yhtään kiinni?" Kysyn kiusoittelevasti samalla kun pukkaan uutta ystävääni hellästi kylkeen. Alan haistella ilmaa, ja ei aikaakaan kun haistan jäniksen. Tutkin nummea katseellani, ja kohta nään ison jäniksen muutaman puunmitan päässä. Taivun saalistusasentoon ja lähden hiipimään saalistani kohti. Kun olen siitä ketunmitan päässä, ponnistan ilmaan, laskeudun juuri ja juuri liian kauas ja jänis lähtee juoksuun. Juoksen hieman sen takana ja loikkaan uudestaan. Nyt osun suoraa sen selkään ja puraisen sen niskan poikki. Nostan ruumiin hampaillani, ja tassutan ylpeänä takaisin Lintutassun luo.

// Lintu?

Vastaus:

Saat 5p.
;)
- Cecci 18.8.2018

Nimi: Lintutassu, Vesiklaani

18.08.2018 10:20
"Ei haittaa vaikka olisit huono! Haluaisin saalistaa", Huuhkajatassu sanoi empimättä. Mietin vastausta hetken, toisaalta mieleni teki myös saalistaa. Huuhkajatassu oli oikeassa, ei haittaisi, vaikka olisinkin huono saalistaja - vielä. Tässähän sitä oppisi hyväksi saalistajaksi. Ja Huuhkajatassuhan auttaisi. Auttaisiko? Noh, aivan varmasti auttaisi.
"Juoksukisa tuolle nummelle!" Huuhkajatassu huusi olkansa yli nyökäten kohti kaukaista nummea. Yhtäkkiä valkoharmaa naaras pyrähtää juoksuun kohti nummea. Hän juoksi mielestäni nopeasti. Otan hänet kiinni ja juoksin hänen vierellään.
Ei aikaakaan, kun saavuimme nummelle. Vilkaisin Huuhkajatassuun.
"Mitä me metsästämme?" kysyin.

//Huuhkaja?

Vastaus:

Hyvin jatkettu. Saat 4p.
;)
- Cecci 18.8.2018

Nimi: Huuhkajatassu, Vesiklaani

15.08.2018 20:38
"Ei haittaa vaikka olisit huono! Haluaisin saalistaa", sanon empimättä. Katson Lintutassua, ja tiedän hänen miettivän hyvää vastausta,
"Juoksukisa tuolle ummelle!" Huudan olkani yli nyökäten kohti kaukaista nummea. Juoksen eteenpäin kovaa, ja unohdan kaiken, tunnen ainoastaan jalkani jotka viistävät maata ja tuulen joka pörröttää turkkiani.

// Lintu?

Vastaus:

Saat 2p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Kettutassu, Metsäklaani

15.08.2018 19:59
Vilkaisen kohti parantajan pesää, ja huomaan Vihmatassun.
"Anteeksi Toivepentu, mutta minun pitää mennä", sanon ja lähden kävelemään kohti parantajan pesää jättäen hölmistyneen Toivepennun taakseni.
"Vihmatassu! Mitä sinä teit aikaisemmin Tammijalan kanssa?" Tivaan. Oppilas katsahtaa minuun, ja jään odottamaan vastausta.

// Vihma?

Vastaus:

Saat 2p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Lintutassu, Vesiklaani

15.08.2018 18:58
"Käyhän se, mennäänkö saalistamaan, tai voisimme ottaa jouksukiplailun!?" Huuhkajatassu ehdottaa.
"Voisimme ottaa juoksukilpailun", kerron hetken aikaa mietittyäni. "En nimittäin ole vielä saalistanut kovin kauaa."

//Huuhkaja?

Vastaus:

Saat 1p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Huuhkajatassu, Vesiklaani

15.08.2018 18:45
"Äläs nyt vielä murehdi", Lintutassu maukuu lohduttavasti. "Mehän voisimme tehdä nyt jotain kivaa yhdessä! Ihan vain kahdestaan, sinä ja minä", hän jatkaa iloisesti.
"Käyhän se, mennäänkö saalistamaan, tai voisimme ottaa jouksukiplailun!?" Ehdotan.

//Lintu?

Vastaus:

Saat 2p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Lintutassu, Vesiklaani

15.08.2018 18:33
"Miksipä ei", Huuhkajatassun mestari Pöllöviiksi maukuu.
"Milloin mennään?" Huuhkajatassu kysyy innoissaan.
"Ehkäpä huomenna", Pöllöviiksi sanoo.
"Huomenna? Miksei tänään?" Huuhkajatassu kysyy hieman pettyneenä.
"Olemme tehneet jo paljon", Luontoääni vastaa ja Huuhkajatassu lähtee tassuttamaan hieman pettyneenä pois päin. Ryntään ystäväni perään ja kosketan hännälläni hänen lapojaan.
"Äläs nyt vielä murehdi", mau'uin lohduttavasti. "Mehän voisimme tehdä nyt jotain kivaa yhdessä! Ihan vain kahdestaan, sinä ja minä."

//Huuhkaja?

Vastaus:

Sujuvasti jatkettu, saat 3p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Huuhkajatassu, Vesiklaani

15.08.2018 15:17
"Miksei", Luontoääni räpäytti silmiään. "Ajattelinkin viedä sinut piakkoin harjoittelemaan, jos Pöllöviiksi ja Huuhkajatassu haluaisivat tulla mukaan, he voivat tulla", Luontoääni jatkaa katsoen Lintutassua.
"Miksipä ei", Pöllöviiksi maukuu.
"Milloin mennään?" Kysyn innoissani.
"Ehkäpä huomenna", mestarini Pöllöviiksi sanoo.
"Huomenna? Miksei tänään?" Jatkan hieman pettyneenä.
"Olemme tehneet jo paljon", Luontoääni vastaa ja lähden tassuttamaan hieman pettyneenä pois.

// Lintu?

Vastaus:

Saat 3p.
;)
- Cecci 15.8.2018

Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani

14.08.2018 21:40
Heräsin oppilaiden pesässä tajusin, että oli varmasti jo aurinkohuippu. Olin nukkunut vaikka kuinka kauan. Tunsin itseni hyvin levänneeksi ensimmäistä kertaa vähään aikaan. Sillä hetkellä muistin, että Pilvitassu oli edelleen parantajan pesässä ja... rampa. Tiesin, että en pystyisi vielä katsomaan häntä silmiin. Synkkämieli pitäisi varmasti taisteluharjoitukset, pitäisi varmaan lähteä etsimään häntä, huokaisin. Kömmin ulos pesästä ja silmäilin aukiota. Huomasin heti ulkona, että minun ei tarvitsisi etsiä kaukaa. Huomasin Synkkämielen istuskelevan aukion toisella puolella mietiskelevän näköisenä. Kävelin hänen luokseen,
"Onko meillä tänään ne taisteluharjoitukset?" kysyin häneltä. Synkkämieli ei kääntänyt heti katsettaan minuun,
"Kuinka sisaresi voi?" hän kysyi ja katsoi minua. Sydämeeni jysähti kivi, hän ilmeisesti näki ilmeestäni, että en halunnut puhua asiasta.
"Kyllä, kyllä meillä on harjoitukset, jos siis olet varma?"
"Olen minä", vastaan nopeasti.
"No, jos olet varma... lähdetäänpä sitten", hän vastaa epäröiden. Lähdin seuraamaan Synkkämieltä ulos leiristä, saavuimme aukiolle.
"No niin, näetkö tuon pensaan tuolla?" hän kysyy osoittaen hännällään, hänen takanaan olevaa pensasta. Nyökkään hänelle,
"Hyvä, sinun tehtäväsi on yrittää päästä minun ohitseni pensaalle. Ymmärsitkö?" Synkkämieli kysyy.
"Täysin selvä!" vastaan innokkaasti. Käpäliäni kihelmöi jännityksestä. Hän nyökkäsi antaessaan luvan hyökätä. Olin saanut mietittyä suunnitelman. Katsoin hänen toista etutassua. Juoksin häntä kohti, minun piti tuupata hänen etutassuaan, mutta tunsin vain ilmaa. Yhtäkkiä voimakas käpälä veti tassut altani ja kaaduin maahan. Katsoin hämmästyneesti mestariani, suunnitelman piti olla varma.
"Hämmästyitkö?" hän kysyi hymyillen.
"Näin katseestasi mihin tähtäät. Sinun ei pitäisi paljastaa viholliselle suunnitelmiasi Tammitassu", hän sanoi.
"Haluatko yrittää uudestaan?" hän kysyi minulta. Nyökkäsin, tällä kertaa onnistuisin. Minun katseeni siis paljasti itseni, voisin käyttää sitä hyödyksi. Jos katsoisin Synkkämielen ykäpuolelle hän luulisi minun loikkaavan hänen ylitseen ja voisinkin livahtaa hänen alitseen ja töytäistä hänet kumoon. Ajattelin nopeasti, keskitin katseeni hänen yläpuolelleen ja hyökkäsin. Juoksin häntä kohti ja huomasin arvanneeni oikein. Hän hyppäsi ylöspäin torjumaan iskuni, mutta kierähdin hänen alleen ja potkaisin hänen paljasta vatsaansa. Kierähdin äkkiä pois ja juoksin pensaalle. Katsoin taakseni ja huomasin Synkkämielen kömpivän pystyyn.
"Potkusi oli kova ja suunnitelmasi hyvä. Sinun pitää silti vielä harjoitella. Luulen kuitenkin, että pääset soturiksi pian. Olen vaikuttunut taidoistasi. Sinun pitää kuitenkin muistaa myös taistelussa, ettet saa olla ennalta arvattava. Se on tärkeää", hän painottaa.
"Kyllä mestari", vastaan. Synkkämielen kehut lämmittivät mieltäni.
"Tulehan, palataan leiriin, olet varmasti nälkäinen", hän sanoi ja lähti kävelemää leiriä kohti. Menin hänen perässään, Synkkämieli oli oikeassa kummastakin ensinnäkin olin ennalta arvattava toisekseen minulla oli nälkä. Kävelimme ja päästyämme leiriin katsoin häntä Synkkämieli nyökkäsi hyväksyvästi ja sanoi,
"Mene nyt syömään, voit sen jälkeen vaihtaa klaaninvanhimpien makuualuset ja etsiä punkit heidän turkeistaan". Nyökkäsin kuuliaisesti, mutta irvistin hänen käännyttyään. Menin tuoresaaliskasalle ja otin pienikokoisen jäniksen. Kävelin joen rantaan syömään. Huomasin etten ollut ajatellut kertaakaan Pilvitassua. Pudistelin päätäni tekisin ensin työt ja menisin sitten katsomaan häntä.


//Sori ei ollut kuvailua, teen paremman seuraavasta :) Jatkan huomenna

Vastaus:

Aina ei tarvitse olla kaikkea! Tarina oli joka tapauksessa hyvin kirjoitettu. Saat 22p. Lisään pisteet huomenna.
;)
- Cecci 14.8.2018

Nimi: Kuisketassu, Laaksoklaani

14.08.2018 21:09
Istuin edelleen parantajan pesän edessä, kun äkkiä kuulin pesästä Pilvitassun äänen ja sitten Tammitassu pyyhälsi ohitseni. Kohta hän katosi oppilaiden pesään. Olin lähdössä kollin perään, mutta päätinkin mennä etsimään siskoni. En ollut nähnyt häntä vähään aikaan ja halusin puhua hänelle. Lähdin tassuttamaan kohti leirin sisäänkäyntiä, mutta juuri silloin huomasin siskoni siluetin noin kahden puunmitan päässä vuoren juurella. Lähdin kävelemään naarasta kohti.

Vastaus:

Saat 3p.
;)
- Cecci 14.8.2018

Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani

14.08.2018 20:43
Kun Vihmatassu oli aikeissa kokeilla uudemman kerran äsken Tammijalalta oppimaansa puolustusliikettä, punaoranssi naaras pelmahti aukiolle kovaan ääneen mouruten, joka sai hänet yllättymään niin, että hän horjahti takajaloilla tasapainotellessaan ja kaatui selkä edellä maahan jo toistamiseen. Hän kömpi kiukkuisena takaisin käpälilleen.
"Mitä te teette? Ei parantajien ole lupa taistella!" Kettutassu tivasi ja silmäili häntä ja Tammijalkaa karvojaan pörhistellen.
Vihmatassu huomasi naaraan leukojen tiukassa puristuksessa riutuvat hiiret. Soturippilas oli ilmeisesti ollut aiemmin päivällä metsästämässä ja oli nyt palaamassa takaisin leiriin saaliinein. Mutta missä oli hänen mestarinsa?
Kuin Vihmatassun ajatukset lukien Pähkinäturkki työntyi tiheän pensaikon läpi aukiolle oppilaansa jäljessä. "Kettutassu, mitä sinä oikein puuhaat? Meillä on tekemistä!" vaaleanruskea soturi kivahti turhautuneen kuuloisena ja heitti Kettutassuun polttavan katseen.
Kettutassu silmäili hetken ajan Vihmatassua, ennen kuin kääntyi mestarinsa puoleen. "En mitään ihmeellisempää", hän vastasi lapojaan kohauttaen. "Palataan vain leiriin."
"Voisitte samalla ottaa Vihmatassun mukaanne, kerta olette menossa sinne päin", Tammijalka mörähti väliin ja asteli Pähkinäturkin luokse. "Näemmä nyt ei ole otollinen hetki harjoitella itsepuolustusta, joten samapa tuo on lähettää hänet jo takaisin leiriin."
Pähkinäturkki nyökkäsi. "Hyvä on. Me otamme hänet mukaamme." Mitään muuta sanomatta hän kutsui oppilaat luokseen hännän heilautuksella ja paineli aluskasvillisuuden sekaan.
Vihmatassu seurasi kaksikon perässä hiljaa. Hänen edellään kulkevan Kettutassun häntä luikerteli naaraan jäljessä kuin käärme. Hän yritti hillitä halunsa loikata sen kimppuun ja painaa se maata vasten, ja onnistui siinä kohtuullisesti. Pariin kertaan Vihmatassu oli ollut aikeissa  näykkäistä melkein hänen viiksiään hipovaa valkeaa hännänpäätään, joka kiemurteli hänen edessään houkuttelevan näköisenä, joten hän joutui puremaan hampaansa tiukasti yhteen ja kääntämään katseensa poispäin saadakseen ajatuksensa toisaalle.
Kun he pääsivät takaisin leiriin Vihmatassu asteli sanaakaan sanomatta parantajan pesälle. Hän istahti pesän edustalle ja ryhtyi sukimaan sottaista turkkiaan pitkin, voimakkain vedoin.
"Hei!"
Vihmatassu säpsähti kuullessaan kimeän nau'un ja laski katseensa pieneen, kullankeltaiseen naaraspentuun, joka tapitti häntä silmät pyöreinä.
"Hei." Hän veti syvään henkeä ja puhalsi hitaasti ulos. Hänen turkkinsa oli jälleen sekaisin, mutta sen siistiminen saisi jäädä myöhemmälle. "Oliko sinulla jotakin asiaa?"

//Kulta?

Vastaus:

Hahmojen luonteet tulivat hyvin esiin. Saat 16p.
;)
- Cecci 14.8.2018

Nimi: Lintutassu, Vesiklaani

14.08.2018 20:11
"Niin varmasti se sopii, käydäänkö heti kysymässä?" Huuhkajatassu kysyi innoissaan.
"Käydään vaan", nyökkäsin ja nau'uin iloisest Kömmin jaloilleni. Luontoääni oli siirtynyt syömään Huuhkajatassun mestarin Pöllöviiksen viereen, joten nyt voisimme kysyä heiltä samaan aikaan. Suuntasin mestareita päin ja varmistin, että Huuhkajatassu seuraisi.
"Voimmeko harjoitella yhdessä?" kysyin Luontoääneltä ja Pöllöviikseltä. "Siis minä ja Huuhkajatassu?"
"Miksei", Luontoääni räpäytti silmiään. "Ajattelinkin viedä sinut piakkoin harjoittelemaan, jos Pöllöviiksi ja Huuhkajatassu haluaisivat tulla mukaan, he voivat tulla."

//Huuhkaja?

Vastaus:

Kivasti kirjoitettu! Saat 4p.
;)
- Cecci 14.8.2018

Nimi: Kultapentu, Metsäklaani

14.08.2018 19:33
Astelin paikasta, jossa veljeni oli ollut, kohti parantajan pesää. Näin sen edustalla nuoren parantajaoppilaan Vihmatassun. Astuin kollin eteen reippaasti.
”Hei!” huudahdin iloisena.

//Vihma?
//Joo lyhyt sori...

Vastaus:

En anna pisteitä kun tarina on laitettu jo aikaisemmin.
;)
- Cecci 14.8.2018

Nimi: Kettutassu, Metsäklaani

14.08.2018 19:14
”Hei...” Kuulen äänen takaani, ja nään ruskeaturkkisen pennun.
"Ai hei Kul..." aloitan.
"Toivepentu!" Korjaan nopeasti.
"Onko sinulla jotain asiaa? Minulla on vähän kiire, mutta voin kyllä odottaa vähän aikkaa", sanon ystävällisesti katsoen ruskeaa pentua.

// Toive?

Vastaus:

Saat 1p.
;)
- Cecci 14.8.2018

                                                   Pisteet

 

Lehtitassu:        27
Hopeapentu:    37
Sinitassu:          47
Kuisketassu:     77
Kultapentu:      22
Tammisydän:   156
Pilvitassu:        27
Myrskytassu: 27
Rusopentu:      12
Hukkatassu:    0
                                                                                                                            Toivepentu:     14                                                                                                                          Vihmatassu:   124                                                                                                                     Lintutassu:      68                                                                                                                  Kettutassu:       26                                                                                                                Huuhkajatassu: 26                                                                                                             Mahlatassu:         0

                                             

©2018 Ensimmäiset klaanit - suntuubi.com