Kerro ideasi, toiveesi ja palautteesi EK:sta tänne!
|
|
|
|
Tähän vieraskirjaan voi kirjoittaa tarinat!
Tarinoista
1. Kirjoita tarina jokaisella hahmollasi vähintään kerran kuukaudessa.
2. Tarinan tulee olla vähintään neljä virkettä.
3. Tarinoissa ei saa kiroilla, paitsi tietenkin kissojen kielellä.
4. Kirjoita imperfektissä tai preesenssissä.
5. Voit kirjoittaa minä tai hän muodossa. Myös kaikkitietävä kertoja on sallittu.
6. Älä autohiittaa tarinoissa vakavasti. (Eli älä päätä toisen pelaajan hahmon tekemisiä tai sanomisia ilman lupaa.)
7. Pidä tarinat realistisina, eli ei lentäviä kissoja yms.
8. Älä aloita omassa tarinassasi sotaa yms. ilman lupaa. Pienet kahakat esim. npc-hahmojen kanssa ovat kuitenkin sallittuja.
9. Älä tapa ketään ilman lupaa.
10. Reviireille voi keksiä uusia paikkoja, mutta miettikää järkevästi, eli esimerkiksi Laaksoklaanin reviirillä tuskin on sankkaa metsää.
11. Toisten pelaajien hahmoja ja npc-hahmoja saa käyttää tarinoissa, mutta noudata näiden luonnetta jne. Muista, että et saa autohiitata liikaa!
12. Muista, että hahmosi ei voi tietää ja osata kaikkea.
13. Tarinat ovat kaikki samassa vuodenajassa ja ajassa, eli älä tarinoi tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Vuodenaika on nyt lehtikato, eli talvi ja vuodenaika on aina sama kuin oikeasti.
Muutama vinkki, neuvo ja sääntö vielä:
Kirjoita puhe "näiden" väliin.
Esimerkki:
"Hei", sanon Sumutähdelle.
"Hei!" huudan Sumutähdelle.
"Hei?" sanon kysyvästi.
Ajatukset voit merkitä...:
#näin#
*näin*
>näin<
tai vain sulattaa tekstiin.
Jos haluat jonkun jatkavan tarinaasi, kerro siitä näin:
Lisää tarinan loppuun //Ja se jonka haluat jatkavan tarinaa
Esimerkki: //Tähtikissa voitko jatkaa Omenatassulla?
Esimerkki://Omenatassu? tai //Omena?
1. Yritä pitää terinat selkeinä.
2. Kuvailu tuo tarinaan pituutta ja uskottavuutta.
3. Oikolue tarina ennen lähettämistä.
Pisteet
Ensimmäisestä tarinasta saa aina vähintään 10p. Sen jälkeen tarinoista saa 20sanaa=1p. Jos pisteitä tulisi kuitenkin vaikkapa 10.5 , niin se pyörisetään ylöspäin, eli saisit 11p.
| Nimi: Kultapentu, Metsäklaani |
14.08.2018 19:33 |
Astelin paikasta, jossa veljeni oli ollut, kohti parantajan pesää. Näin sen edustalla nuoren parantajaoppilaan Vihmatassun. Astuin kollin eteen reippaasti.
”Hei!” huudahdin iloisena.
//Vihma?
//Joo lyhyt sori... |
Vastaus:
En anna pisteitä kun tarina on laitettu jo aikaisemmin.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Kettutassu, Metsäklaani |
14.08.2018 19:14 |
”Hei...” Kuulen äänen takaani, ja nään ruskeaturkkisen pennun.
"Ai hei Kul..." aloitan.
"Toivepentu!" Korjaan nopeasti.
"Onko sinulla jotain asiaa? Minulla on vähän kiire, mutta voin kyllä odottaa vähän aikkaa", sanon ystävällisesti katsoen ruskeaa pentua.
// Toive? |
Vastaus:
Saat 1p.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Huuhkajatassu, Vesiklaani |
14.08.2018 19:08 |
"Kiitos, minullekin kuuluu hyvää",Lintutassu vastaa iloisesti. "En ole vielä harjoitellut Luontoäänen kanssa muuta kuin kalastusta, mutta mehän voisimme joskus harjoitella yhdessä jotain! Kyllähän se sopii varmastikin Luontoäänelle ja Pöllöviikselle!" Lintutassu jatkaa innoissaan.
"Niin varmasti se sopii, käydäänkö heti kysymässä?" Kysyn iloisen ajatuksesta, että saisin seuraa.
// Lintu?
|
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Kultapentu, Metsäklaani |
14.08.2018 18:21 |
Astelin paikasta, jossa veljeni oli ollut, kohti parantajan pesää. Näin sen edustalla nuoren parantajaoppilaan Vihmatassun. Astuin kollin eteen reippaasti.
”Hei!” huudahdin iloisena.
//Vihma?
//Joo lyhyt sori... |
Vastaus:
Ei tarinan pituus haittaa. Saat 1p.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Toivepentu, Metsäklaani |
14.08.2018 18:11 |
”En tahdo palata vielä”, siskoni sanoi. Nyökkäsin, vaikka en ymmärtänyt siskoni asennetta. Pudistin hieman päätäni ja kysyin:
”No mitä sitten tehdään? Karataanko leiristä?” hiljensin ääntäni. Onnekseni sisar pudisti päätään. Näin silmäkulmassani Kettutassun, punaruskean oppilasnaaraan. Punerruin hieman, jopa tahtomattanikin.
”Jos sallit, niin...” aloitin. Siskoni nyökkäsi ja lähdin astelemaan kohti naarasta.
”Hei...” aloitin.
//Kettu? |
Vastaus:
Toiveen ihastus tuli kivasti näkyviin. Saat 3p.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Hopeapentu, Laaksoklaani |
13.08.2018 22:01 |
Kuuntelin vain puolella korvalla mitä toisella puolella pesää puhuttiin. Pääsisin nyt takaisin pentutarhaan. Aurinkoturkki oli jo tarkistanut minut. Olin terve, kuin pukki! Pääsisin kuitenkin vain sillä ehdolla, että en söisi enää ikinä mitään mitä en tunnista. Juoksin pentutarhalle niin kovaa, kuin lyhyillä jaloillani pystyin. Pysähtyessäni kompastuin keppiin ja muksahdin maahan tassujeni päälle.
"Hopeapentu", kuulin Yösydämen lempeän äänen. Hän nosti minut hellästi niskanahasta tassuilleni.
"Sinun pitäisi vähän hillitä vauhtiasi, vastahan sinä pääsit Aurinkoturkin hoidosta. Haluatko sinne heti takaisin?" hän kysyy.
"En tietenkään minä vain kaaduin. Ethän laita minua sinne takaisin? Minä ihan totta vain kaaduin", selitän huolestuneella äänellä. En huomannut pilkettä Yösydämen silmäkulmassa.
"Muutenkin minkä minä sille voin, että minulla on niin lyhyet jalat?" Kysyn silmät harmista pyöreinä ja katson emoon.
"Ne kasvavat kultapieni ja sinä joutuisit hankaluuksiin pitkilläkin jaloilla", Yösydän vastaa lempeästi. Minä nyökkäsin uneliaasti en ollut huomannutkaan väsymistäni.
"Minua väsyttää", sanon haukotellen.
"Mennäänpäs nukkumaan", hän sanoo pyöritellen päätään. Huojun käpälilläni, Yösydänkin ilmeisesti huomaa sen ja ottaa hellästi kiinni niskanahastani ja kantaa minut pesään. Hän asettuu makaamaan sammalille joille Hiekkapentu on jo käpertynyt kerälle. Yösydän kiertää vartalonsa hänen ympärille ja laskee minut Hiekkapennun viereen. Painaudun häntä vasten tiukasti ja sanon unisesti,
"Minä olen kohta oppilas sitten en mokaile".
"Kaikille sattuu virheitä ja vahinkoja niitä tulee läpi elämän", Yösydän sanoo lempeästi.
//Semmonen tällä kertaa
|
Vastaus:
Ihana tarina! Saat 11p.
;)
- Cecci 14.8.2018 |
|
| Nimi: Pilvitassu, Laaksoklaani |
13.08.2018 20:50 |
"Mi-miten niin? Jalkani tuntuvat ihan noormaaleilta", sanon vastaan. Katson kuinka emoni ja mestarini vaihtavat katseita ja silloin mieleeni juolahtaa kysymys.
"Hetkinen, mikä minua oikein vaivaa?" Kysyn hieman peloissani.
"Selkärankasi on murtutunut neljästä kohdasta ja, ja takajalkasi varmaankin poikki.Niitä ei voi parantaa. On ihme ettet ole kuollut", Aurinkoturkki vastaa hiljaa.
"Pystyn taatusti seistä ja kävellä, ja juosta!" Kimpaannun ja yritän nousta seisomaan selän kivusta välittämättä. Nousen etujalkojen päälle, mutta kun yritän siirtää takajalkojani, mitään ei tapahdu. Rojahdan takaisin sammalille ähkäisten kivusta. |
Vastaus:
Saat 4p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Aurinkoturkki, parantaja,Laaksoklaani |
13.08.2018 20:42 |
| "Pilvitassu, tiedän että tämä tulee olemaan raskasta, mutta et luultavasti pysty enään ikinä kävelemään juoksemisesta puhumattakaan", sanon raskaasti. Ja katson kuinka valkean naaraan ilme valahtaa. |
|
| Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani |
13.08.2018 18:07 |
Pidin kuononi Pilvitassun pehmeässä turkissa ja hengitin hänen tuoksuaan. En ollut nukkunut pitkään aikaan ja silmäni tuntuivat raskailta, suljin ne toivoen nukahtavani.
"Auuu!" Pilvitassu huutaa ja avaa silmänsä. Avasin omani ja seurasin hänen katsettaan sen kiertäessä pesässä. Olin helpottunut ja samaan aikaan pelkäsin mitä tapahtuisi.
"Mikä, mikä minua vaivaa?" hän kysyy hädissään.
"Sinä leikit Kirsikkapennun ja Kuusipennun kanssa ja tipuit viiden ketunmitan korkeudesta kielekkeeltä", vastasin tukahtuneesti. Olin niin helpottunut hänen heräämisestään. Nuolaisin häntä korvien välistä ja jätin hänet keskustelemaan Aurinkoturkin ja Usvajalan kanssa. Kävelin hitaasti oppilaiden pesään ja kävin makuulle, laitoin hännän kuononi päälle. Vaivuin hiljalleen syvään uneen, unessani juoksin Pilvitassun kanssa nummilla. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, että se ei tapahtuisi enää koskaan.
//Jatkan tuota myöhemmin Tammitassulla kunhan Pilvi, Aurinko tai Usva on roolannut.
|
Vastaus:
Kivasti kirjoitettu, kuvailua ja tunteita oli ripoteltu hyvin tarinaan. Saat 7p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Lintutassu, Vesiklaani |
13.08.2018 17:43 |
"Minulle kuuluu hyvää, kiitos! Ja mestarini on Pöllöviiksi", Huuhkajatassu vastaa ja nyökkää kohti ruskeaa kollia - Pöllöviikseä -, joka istuskeli vähän matkan päässä syömässä hänkin.
"Mitä sinulle kuuluu?" Huuhkajatassu kysyy.
"Kiitos, minullekin kuuluu hyvää", hymyilen iloisesti. "En ole vielä harjoitellut Luontoäänen kanssa muuta kuin kalastusta, mutta mehän voisimme joskus harjoitella yhdessä jotain! Kyllähän se sopii varmastikin Luontoäänelle ja Pöllöviikselle!" |
Vastaus:
Tarina jatkui hyvin. Saat 3p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Huuhkajatassu,Vesiklaani |
13.08.2018 17:34 |
"Mitä muuten sinulle kuuluu?" Lintutassu kysyy minulta. "Kuka on mestarisi ja mitä olet hänen kanssaan tehnyt?" Naaras jatkaa.
"Minulle kuuluu hyvää, kiitos! Ja mestarini on Pöllöviiksi", vastaan nyökäten kohti ruskeaa kollia, joka istui vähänmatkan päässä.
"Mitä sinulle kuuluu?" Kysyn.
|
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci |
|
| Nimi: Pilvitassu, Laaksoklaani |
13.08.2018 17:24 |
"Auuu!" Huudan kovaa samaan aikaan kun avaan silmiäni. Tunnen kamalaa kipua selässäni ja hassua kyllä, en tunne takajalkojani.
Alan hahmottaa pesää ympärilläni. Usvajalka istuu lähelläni, Aurinkoturkki häärää pesän toisella puolella ja Tammitassu on painanut kuononsa turkkiini.
"Mikä, mikä minua vaivaa?" Kysyn hädissäni, kaikkien katsoessa minuun.
// Tammi,Kuiske? |
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci |
|
| Nimi: Lintutassu, Vesiklaani |
13.08.2018 17:20 |
"Hei Lintutassu! Voinko liittyä seuraan?" kuulen äänen läheltäni. Näen nuoren valkoharmaan naaraskissan tulevan luokseni hiirtä suustaan kantaen. Tunnistin hänet Huuhkajatassuksi, nuoreksi oppilaaksi. Hymyilen tälle ystävällisesti ja nyökkään.
"Toki, tähän voi tulla", mau'uin lempeästi Huuhkajatassulle. Teen tilaa, jotta Huuhkajatassu mahtuisi. Valkoharmaa oppilas asettuu viereeni ja alkaa nauttia omaa hiiriateriaansa.
"Mitä muuten sinulle kuuluu?" kyselen uteliaana Huuhkajatassulta. "Kuka on mestarisi ja mitä olet hänen kanssaan tehnyt?"
En oikein vielä ollut tutustunut tähän kissaan, mutta hän vaikutti ihan tutustumisen arvoiselta. Meistä voisi tulla jopa hyvät ystävät.
//Huuhkaja? |
Vastaus:
Hyvin jatkettu. Saat 4p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Huuhkajatassu,Vesiklaani |
13.08.2018 17:06 |
"Ota vain jotain", kuulen Luontoäänen äänen takaani. Käännähdän katsomaan ja nään hänen puhuvan Lintutassulle. Huomaan Lintutassun ottavan pienen kalan ja siirtyvän vähän syrjemmälle syömään sitä.Kävelen ensin tuoresaaliskasalle ja otan hiiren. Sitten tassutan Lintutassun luokse.
"Hei Lintutassu! Voinko liittyä seuraan? Kysyn ja jään odottamaan vastausta. |
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Kettutassu, Metsäklaani |
13.08.2018 16:54 |
Kävelen mestarini Pähkinäturkin vierellä kohti leiriä, kaksi hiirtä suussani. Äkkiä huomaan Tammijalan ja Vihmatassun vähän matkan päässä, ilmeisesti harjoittelemassa taistelua. Kiihdytin tahtia.
"Mitä te teette? Ei parantajien ole lupa taistella!" Huudahdan. Tässä sen taas näkee, kukaan muu ei jaksa noudattaa soturilakia, ajattelen ja hillitsen vain vaivoin silmien pyöräytyksen. |
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Lintutassu, Vesiklaani |
13.08.2018 16:00 |
Seuraavana päivänä Luontoääni päätti pitää minulle kalastamisharjoitukset.
"Vesiklaanihan syö pääasiassa kalaa, joten sinun on opittava kalastamaan", Luontoääni kertoi. Mestarini vei minut lammen rantaan. Vesiputous solisi kovaan ääneen, muttei se haitannut.
"Kalastamisessa tärkeintä on kärsivällisyys", Luontoääni ohjeisti. "Sinun pitää odottaa rauhallisesti veden äärellä, mutta pitää varoa ettei heijastuksesi näy veden pinnalle. Kun kala ui kohdallesi, koukkaa se heti käpälälläsi ylös vedestä ja anna tappopuraisu. Varo kuitenkin sitten putoamasta veteen. Voin näyttää esimerkkiä."
Katselin tarkkana, kuinka Luontoääni kyyristyi lammen ääreen. Mestarini vihreät silmät olivat porautuneet tiukasti veteen, kun tuo odotti saalista kohdalle. Ei kulunut kauaakaan, kun Luontoäänen käpälä kävi vedessä ja kauhaisi käpälällään vedestä kalan. Kala räpisteli Luontoäänen otteessa, mutta naaras painoi kalan voimakkaasti maahan ja antoi tappavan puraisun.
"Näin se tehdään", Luontoääni maukui iloisesti. "Testaa sinä nyt."
Kyyristyin lammen ääreen ja koitin olla niin, ettei varjoni heijastuisi veteen. Tuijotin silmät tarkkana veteen. Näin kauempana uiskentelevan kalan, mutten ylettyisi siihen. Odotin kärsivällisenä reunalla. Äkkiä näkökenttääni osuu kala, joka olisi ihan käpäläni ulottuvilla. Työnsin käpäläni veteen nopeasti ja sain otteen kalasta. Nostin kalan ilmaan. Se heilui ja pyristeli otteessani.
"Paina se äkkiä maahan ennen kuin se hyppää takaisin veteen!" Luontoääni huudahti. Mutta sitten otteeni irtosikin kalasta. Olin jo varma, että se oli päässyt takaisin veteen, mutta Luontoääni pitelikin sitä käpälissään. Hän painoi kalan maahan ja antoi sillekin tappopuraisun.
"Minä epäonnistuin", huokaisin ja astelin Luontoäänen luo.
"Etpäs." Mestarini ääni oli lempeä ja hän katsoi minuun myötätuntoisesti. "Joskus käy niin, mutta mehän teimme sen yhdessä. Minä autoin sinua ja klaanitoveria kuuluu auttaa. Tiedätkös, en minäkään ensimmäisellä kerralla onnistunut, enkä aina välttämättä soturinakaan. Ei Kirkastähtikään aina onnistu."
"Eikö?" keltaiset silmäni levisivät suuriksi. Minä luulin, että klaanimme päällikkö Kirkastähti onnistuisi aina."
"Ei", Luontoääni pudisti lempeästi päätään. "Viedään nämä kalat nyt leiriin."
Tartuin hampaillani kiinni toiseen kalaan ja Luontoääni ja aloimme viemään niitä leiriin. Leirissä pudotimme kalan tuoresaaliskasaan.
"Voisit viedä tuon Vaahtoturkille", Luontoääni maukui. Nyökkäsin ja vein kalan klaaninvanhempien pesään.
Vaahtoturkki, sokea vanhus makasi vuoteellaan. Hän nosti päätään, kun ilmestyin pesään.
"Lintutassu tässä", mau'uin varovasti. Vaahtoturkki oli nimittäin usein melko äreällä päällä ja tällä oli tapana heittää vähän pisteliäitä sanoja. "Toin kalaa."
"No viimeinkin", Vaahtoturkki murahti. Laskin kalan vanhan kollin eteen, joka alkoi ahmia sitä nälkäisin hotkaisuin. Katosin pesästä, sillä halusin antaa Vaahtoturkille rauhan.
Loikin takaisin tuoresaaliskasalle. Luontoääni seisoskeli tuoresaaliskasan luona.
"Ota vain jotain", mestarini maukui. Otin kasasta pienen pienen kalan, jota jäin syömään tuoresaaliskasan viereen. |
Vastaus:
Ihanasti kirjoitettu! Saat 19p.
;)
- Cecci 13.8.2018
|
|
| Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani |
13.08.2018 15:14 |
"Herätys, Vihmatassu, sinulla on hommia." Vihmatassu räpäytti silmänsä auki kuullessaan Mustalehden äkeän naukunan aivan korvansa vierestä.
Hänen katseensa valui mestaristaan pesän suuaukolta tulvivaa valoa vasten seisovaan suureen, kullanruskeaan soturiin, jonka hän tunnisti Tammijalaksi.
Vihmatassu kömpi ylös ja ravisteli sammalhiput irti turkistaan. "Mitä hän täällä tekee?"
Mustalehti hipaisi hännällään hänen kylkeään ohi mennessään. "Tammijalka lupautui opettamaan sinulle muutamia taistelu- ja puolustusliikkeitä."
"Minä kun luulin, etteivät parantajat taistele", Vihmatassu jupisi itsekseen ja jatkoi sitten reippaammin huomattuaan mestarinsa tuiman katseen: "Selvä. Milloin aloitamme?"
"Nyt", Tammijalka murahti ja viittasi häntä seuraamaan perässään.
Vihmatassu pyöritteli silmiään ja kiiruhti soturin kannoille häntäänsä heilauttaen.
Kun he olivat päässeet leirin ulkopuolelle Tammijalka käännähti katsomaan häneen päin. Soturi silmäili häntä hetken ajan ainoalla näkevällä silmällään ja sihahti sitten: "Harjoitellaan ensiksi puolustusta. Jos joku yrittää hyökätä kimppuusi, sinun täytyy kyetä häätämään vihollinen pois."
Vihmatassu nyökkäsi hiukan epäröiden.
"Selvä, aloitetaan." Tammijalka röyhisti rintaansa ja pörhisteli karvojaan. "Kun minä hyökkään sinua kohti, nouse takajaloillesi ja työnnä minut etukäpälilläsi kauemmas."
Vihmatassu seurasi tarkkaavaisena kuinka soturi pudottautui matalaksi ja lähti hiipimään häntä kohti silmät aavistuksen kaveten. Hän otti tukevamman asennon ja valmistautui vastaamaan Tammijalan iskuun.
Samassa Tammijalka syöksähti häntä päin. Vihmatassu nousi huojuen takajoilleen, ja paiskautui havunneulasten päälle maahan kullanruskean soturin voimasta.
"Liian hidas, ja epävakaa", Tammijalka murisi.
"En pysty parempaan näin lyhyellä varoitusajalla", Vihmatassu ärähti takaisin ja kampesi itsensä pystyyn. Havunneulaset varisivat hänen turkistaan.
"Sinun on oltava aina valmiina." Tammijalka kierteli hänen ympärillään hännänpää nykien. "Vihollinen ei ilmoita hyökkäyksestään etukäteen, sillä se olisi hiirenaivoista."
"Kyllä minä nyt sen tajuan, mutta miksi parantajien täytyy uhrata kallista aikaansa tällaiseen turhuuteen? Me hoidamme haavoja, emme tee niitä." Vihmatassu mulkoili Tammijalkaa näreissään. Hänen olisi juuri nytkin pitänyt olla parantajan pesällä auttelemassa Mustalehteä mahdollisten potilaiden kanssa, mutta hän hukkasi aikaa täällä keskellä ei mitään opetellessaan tarpeettomia liikkeitä, joita hän ei mitä luultavammin tulisi edes koskaan käyttämään.
Tammijalka huokaisi. "Myös Mustalehti on opetellut nämä liikkeet. Ette te harjoittele taisteluliikkeitä sen takia, jotta teidät voitaisiin kutsua tarpeen tullen taisteluun, vaan siksi, että te voisitte puolustaa kallisarvoisia yrttivarastojamme, jos sota puhkeaa joskus. Ymmärrätkö?"
Vihmatassu raapi neulasten peittämää metsänpohjaa edelleen hieman nyreänä, mutta nyökkäsi kumminkin. "Joo."
"Hyvä, eiköhän sitten jatketa." Tammijalan kasvoilla käväisi heikko hymynhäivähdys, joka katosi parissa silmänräpäyksessä, mutta viipyi kollin huulilla tarpeeksi kauan, jotta Vihmatassu ehti nähdä sen. |
Vastaus:
Hyvin kirjoitettu. Saat 18p:)
- Cecci 13.8.2018 |
|
| Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani |
12.08.2018 21:50 |
Näen Myrskytassun saapuvan leiriin ja juoksevan meitä kohti.
"Selviääkö hän? Miten hän voi? Tietääkö Usvajalka?! Hän huudahtaa tukahtuneesti. Ilmeisesti hän näki kaiken tarvittavan kasvoistamme.
"Aurinkoturkki sanoi, että hänen selkärankansa on murtunut ainakin neljästä eri kohdasta pahasti. Hänen takajalkansa ovat luultavasti poikki. On kuulemma ihme, että hän ei ole kuollut", vastaan hiljaa murtuneella äänellä. Mietin hänen tilannettaan ja sitten sisälläni kiehahtaa.
"Ja missä sinä olit?! Olen ollut itse täällä melkein koko ajan, toisinkuin sinä! Pilvitassu on kuolemaisillaan ja sinä et ole paikalla, kun hän meitä eniten tarvitsisi! Usvajalka kyllä tietää ja on ollut koko ajan hänen luonaan!" olin niin vihainen hänelle. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, että en ollut hänelle oikeasti vihainen. Purin häneen vain suruani.
"Anteeksi", sanoin hiljaa ja käännyin nopeasti ja menin sisään pesään. Katsoin Pilvitassun kehoa ja epäluonnolliseen asentoon vääntyneitä takajalkoja. Painoin kuononi hänen turkkiinsa ja surin.
//Kuisketassun pitäisi varmaan mennä puhumaan Tammitassulle? Joku muukin voi jatkaa
|
Vastaus:
Tunteita oli kuvailtu hyvin. Saat 7p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Myrskytassu, Laaksoklaani |
12.08.2018 21:02 |
Kävelen hitaasti kohti leiriä, mieli maassa. Sinitassu on lähtenyt vaeltamaan jonnekkin eikä ole vielä palannut. Astun leiriin, ja nään Veljeni, Kuisketassun ja Hopeapennun istuvan parantajan pesän edustalla. Juoksen heidän luokseen.
"Selviääkö hän? Miten hän voi? Tietääkö Usvajalka?!" Huudahdan tukahtuneesti. Tutkin muiden ilmeitä, eikä heidän tarvitse sanoa mitään.
//Kuiske, Tammi, Hopea? |
Vastaus:
Saat 2p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Vihmatassu, Metsäklaani |
12.08.2018 20:38 |
Vihmatassu seurasi parantajan pesän edustalta kuinka Kultapentu tallusti Vapaatassun ja Lampitassun luokse. Soturioppilaat keskeyttivät kielien vaihdoin ja kääntyivät katsomaan nuorempaan sisarukseensa.
Vihmatassu paljasti kyntensä. Ärtymys nipisteli hänen vatsanpohjassaan. Miksei hänelle oltu suotu pentuetoveruksia, joiden kanssa hän olisi voinut päivän päätteeksi vaihtaa kuulumisia tai jakaa vasta napatun tuoresaaliin?
"Vihmatassu." Mustalehti asteli esiin pesän varjoista ja seisahtui Vihmatassun vierelle. Hän katsahti silmiään siristellen Villisielun ja Pähkinäturkin pentuihin. "Eikö sinulla ole parempaakin tekemistä kuin vahdata klaanitoveriesi tekemisiä?"
"Minä teen mitä lystään", Vihmatassu ärähti vastaukseksi mestarilleen ja kömpi käpälilleen.
"Et niin kauan, kun minä toimin tämän klaanin parantajana", Mustalehti sanoi kuivasti ja näpäytti Vihmatassua sättivästi kuonolle hännällään.
Vihmatassu perääntyi ylähuultaan nostaen takaisin parantajan pesään. Hän tassutti pesän perällä sijaitsevalle yrttivarastolle ja ryhtyi huiskimaan hännällään pesän lattialla lojuvia käyttökelvottomia yrtinjäämiä yhdeksi kasaksi.
Mustalehti työnsi päänsä sisään pesään. "Ja ai niin, kunhan joudat, voisit käydä viemässä fenkolia Väärämielen lonkkakipuun", tummaturkkinen naaras huikkasi pesän suuaukolta Vihmatassulle, joka murahti jotakin epämääräistä takaisin.
Kun hän oli saanut yrttivaraston lattian siedettävään kuntoon, hän kurkottui nappaamaan fenkolin varren mukaansa seinustalta ja jolkutti sitten ulos pesästä.
Vanha oranssihtavaturkkinen kolli loikoili klaaninvanhimpien pesän lähistöllä silmät puoliummessa, mutta hän räpäytti ne kokonaan auki, kun kuuli Vihmatassun lähestyvän.
"Mitä asiaa sinulla on tänne, pikkuinen?" Väärämieli raakkui ivallinen sävy äänessään. "Eikös pentujen pitäisi olla tähän aikaan päiväunilla?"
Vaikka Vihmatassu tiesikin vanhuksen olevan sokea, hän ei voinut olla värähtämättä Väärämielen keltaisten silmien kääntyessä häneen päin.
"Mustalehti käski tuomaan sinulle fenkolia", Vihmatassu murahti fenkolin varsi suussaan. "Olit kuulemma valitellut lonkkakipuja."
Väärämieli tuhahti ja ojentautui täyteen mittaansa. "Vanhuus ei tule yksin", tämä jupisi itsekseen.
Vihmatassu vain pyöritteli silmiään, katkaisi hellävaroen fenkolin varren ja asteli lähemmäs vanhaa kollia. "Avaa suusi", hän komensi.
"Miksi?" Väärämieli haukotteli välinpitämättömänä.
Vihmatassulla kiehahti. "Avaa nyt vain se suu!"
Vanhus hätkähti hieman, mutta avasi sitten suunsa vastentahtoisesti ja odotti, että Vihmatassu sai puristettua mehun varresta hänen suuhunsa.
Väärämieli nuoleskeli tyytymättömänä suunpieliään ja nousi istumaan. "Hyh."
"Ole hyvä vain", Vihmatassu puhahti, noukki katkaistun varren puoliskot leukoihinsa ja lähti tassuttamaan takaisin parantajan pesälle.
Matkalla aukion poikki hän huomasi Kastemielen palaavan juuri leiriin. Valkean naaraan hampaissa roikkui pieni, ruipelo hiiri.
*Säälittävää.* Vihmatassu siristeli silmiään seuratessaan emonsa vaivalloisen näköistä askellusta.
Kastemieli käännähti katsomaan häneen päin siniset silmät pyöreinä, ja Vihmatassu laski katseensa alas tassuihinsa pysähtymättä. Hän ei ollut puhunut emolleen sitten nimittäjäisten, muttei se häntä sen kummemmin haitannut. Olihan naaras tyrkännyt hänet Villisielun huoleksi hänen ollessaan vasta pari kuuta vanha. Hän oli edelleen katkerana Kastemielelle, vaikkei sitä juuri ulospäin näyttänytkään.
"Vein sen fenkolin Väärämielelle, kuten käskit." Vihmatassu laski fenkolin varren palaset pieneen kasaan, jonka hän oli koonnut yrttivaraston pesälle.
Siro mustaturkkinen naaras keskeytti turkkinsa siistimisen. "Hyvä. Saat pitää vähän aikaa vapaata."
Sen enempiä miettimättä hän asteli oman vuoteensa luokse, käpertyi tiukalle kerälle ja sulki silmänsä. |
Vastaus:
Mukavasti kirjoitettu, klaanin jäsenten luonteet tulivat hyvin esiin, ja oli hyvä idea kertoa Vihmatassun pentuudesta. Saat 22p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Lintutassu, Vesiklaani |
12.08.2018 20:20 |
"Lintutassu!"
Havahduin pesän ulkopuolelta kuuluvaan ääneen. Raotin silmiäni hitaasti. Tunnistin äänen kuuluvan Luontoäänelle. Nousin seisomaan ja venytti itseni oikein pitkäksi. Silmäilin ympärilleni. Ainoa pesässä oleva oli minun lisäkseni Lehtitassu, joka mumisi itsekseen jotain. Kävelin pesän poikki ja pujahdin ulos. Luontoääni oli odottamassa minua pesän edustalla.
"Pese turkkisi nopeasti", mestarini maukui, "niin menemme aamupartioon."
Hihkaisin innoissani. Pesin nopeasti ruskea-valkoisen turkkini ja lähdin sitten Luontoäänen perässä pois leiristä. Sisäänkäynnin luona oli odottamassa isäni Ratamoturkki.
"Huomenta isä!" loikin Ratamoturkin luo.
"Huomenta vain", isäni kosketti kuonollaan hellästi päälakeani. "Lähdetäänkös?"
Lähdin pois leiristä Ratamoturkin ja Luontoäänen kanssa. Ratamoturkki kulki etunenässä ja otti partion johtaakseen.
Loikin innokkaana Ratamoturkin ja Luontoäänen perässä. Kuuntelin rauhallista lintujen laulua. Isäni ja mestarini, jotka kulkivat edelläni jostain, ilmeisesti jostain klaanin asioista.
"...ja riistaa riittää runsaasti, varsinkin kalaa", kuulin Luontoäänen maukuvan. "Kohta on kuitenkin lehtisade, täytyy toivoa että riistaa on silloinkin. Miten sinä muuten voit?"
"Kyllä me olemme lehtisateesta ennenkin selvinneet", Ratamoturkin ääni oli hiljainen ja toivoa täynnä. "Minä voin todella hyvin, kiitos vain kysymästä. Entä sinä?"
Kuuntelin heidän keskusteluaan. Välillä he pysähtyivät jättämään hajumerkit puihin ja pensaisiin. Seurasin tunnollisena esimerkkiä.
"Hienoa Lintutassu, juuri noin!" Luontoääni kehui. "Jatka vain samaan malliin. Eiköhän se Laaksoklaani kuitenkin pysy omalla puolellaan."
Hieman myöhemmin palasimme takaisin leiriin. Vatsani kurni ja minun olisi pakko saada heti jotain vatsani täytteeksi. Luontoääni antoi minulle luvan syödä. Kävelin tuoresaaliskasan luo. Omenatassu oli jo kasan luona. Vanhempi oppilas löysi pulskan kalan ja kääntyi puoleeni.
"Syödäänkö tämä yhdessä?" Omenatassu kysyi.
"Toki!" hihkaisin. Jättäydyimme syömään kalaa tuoresaaliskasan viereen. Kala maistui herkulliselta. Se oli juuri nyt sopivaa vatsani täytteeksi. |
Vastaus:
Rattoisa tarina! Saat 13p.
;)
- Cecci |
|
| Nimi: Tammitassu, Laaksoklaani |
12.08.2018 20:20 |
Katselin leiriä ja hengitin Kuisketassun ihanaa tuoksua. Yhtäkkiä näkökenttääni ilmestyi hopeanharmaa turkki. Katsoin häntä tarkemmin ja huomasin hänen olevan Hopeapentu. Hopeapentu oli suloinen ja minun oli käynyt häntä sääliksi, kun hän oli meinannut kuolla.
"Tammitassu, kun Pilvitassusta tulee rampa, jos hän siis selviää. Autatko sinä häntä koko ajan? Tuleeko hänestä taakka klaanille? Eihän hän edes pystyisi leikkimään pentujen kanssa?" kuullessani hänen hämmästyneet sanat säälini haihtui oitis. Hämmästelin sanoja kovasti ja olin järkyttynyt ja raivoissani hänelle, koska hän edes uskalsi väittää tuollaista.
"Mistä sinä olet tuollaista päähäsi saanut? Olet vain typerä pentu etkä ymmärrä näistä asioista joten tee palvelus ja pidä kuonosi kiinni!" sähähdän vihaisena. Nähdessäni hänen pelokkaat ja järkyttyneet silmät ja vihastun itselleni. Miten minä saatoin sättiä häntä noista sanoista, kun samat kysymykset olivat pyörineet omassakin mielessäni ja varmasti muidenkin. Hopeapentu oli vain ainut joka uskalsi sanoa ne ääneen.
"A-anteeksi, minun ei olisi pitänyt sanoa niin ja voihan hän kertoa meille tarinoita", Hopeapentu sanoo pelokkaasti.
"Älä suotta anteeksi pyydä, minun pitäisi, kun sillä tavoin kiivastuin. Samat kysymykset ovat pyörineet minunkin mielessäni. Kyllä minä häntä auttaisin vaikka ajattelemme, että se on meille muille raskasta, se tulisi olemaan hänelle kaikista raskainta. Mieti, jos tietäisit ettet voisi palvella klaania mitenkään, mutta heidän pitäisi auttaa koko ajan sinua?" sanoin raskaasti huokaisten, silitin hännälläni hänen kylkeään.
//Kuka haluis jatkaa Kuiske, Myrsky, Sini, Usva, Aurinko?
|
Vastaus:
Hyvin jatkettu. Saat 11p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Hopeapentu, Laaksoklaani |
12.08.2018 19:54 |
Makasin sammalista kasatulla pehmeällä vuoteellani, oli niin tylsää! Olin jo terve, pääsisin onneksi tänään takaisin pentutarhaan. Repäisin vuoteestani sammaltukon ja heittelin sitä ilmaan. Pilvitassu oli tippunut kalliolta ja tuotu parantajanpesään. Minua hävetti, olin melkein oppilas ja mennyt tyhmästi omine lupineni syömään kuolonmarjan. Pilvitassu taas oli leikkinyt pentujen kanssa ja tippunut vahingossa ja voisi kuolla! Kyllästyin leikkimään ja kuuntelin mitä pesän toisella puolella puhuttiin.
"... mutta en usko, että Pilvitassu voi enää liikkua. Ainakaan takajalkojen avulla, jos hän selviää. Jos hän selviää, hänen elämänsä muuttuu täysin. Hän ei rampana voi täyttää oppilaan velvollisuuksia, joka tarkoittaa ettei hänestä voi tulla parantajaa", kuulen Aurinkoturkin kuiskaavan Usvajalalle.
"E-etkö voi tehdä mitään?" Usvajalka kuiskaa värisevällä äänellä.
"En, en voi, olen jo tehnyt kaiken voitavani. Olen jo sitonut murtumat poikki menneet kohdat hämähäkinseitillä. Voisin antaa hänelle rohtoja, muuta hän ei ole tajuissaan", Aurinkoturkki vastaa anteeksipyytävällä äänellä. Tietääköhän Tammitassu tuon? Tassutin miettiessäni pesän ulkopuolelle. Näin Tammitassun ja sanoin sen enempää ajattelematta,
"Tammitassu, kun Pilvitassusta tulee rampa, jos hän siis selviää. Autatko sinä häntä koko ajan? Tuleeko hänestä taakka klaanille? Eihän hän edes pystyisi leikkimään pentujen kanssa?" Sanottuani sen ja nähdessäni hänen ilmeensä tiesin, että olin tehnyt hirveän väärin. Katsoin hänen naamaansa silmät pyöreinä, kun hänen ilmeensä vaihteli hämmästyneestä järkyttyneeseen ja siitä vihaiseen.
//Jatkan kohta Tammitassulla
|
Vastaus:
Ihana, Hopeapentu on niin viaton. Saat 11p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Lintutassu, Vesiklaani |
12.08.2018 19:30 |
Olin toiminut nyt parin päivän ajan jo oppilaana. Se oli ihan mahtavaa, kun pääsi tutustumaan Vesiklaanin reviiriin. Ja pääsi harjoittelemaan taistelua ja saalistusta. Tosin en ollut niitä vielä harjoitellut, mutta olin käynyt tutkimassa mestarini kanssa reviiriä. Mestarinani toimi Luontoääni, kaunis ja nuori mustaoranssi naarassoturi.
Loikoilin oppilaiden pesän edessä Omenatassun vieressä. En oikeastaan tuntenut ketään tämän hetkisistä oppilaista, sillä olin vain äskettäin päässyt oppilaaksi. Tunsin paremmin Sorapennun, Vesipennun ja Rusopennun. Kuitenkin Salamatassu, Lehtitassu, Omenatassu ja Hukkatassu kaikki he vaikuttivat siltä, että tutustuisin heihin mielelläni. Syvä hiljaisuus kulki minun ja Omenatassun välillä. Tämä voisi kuitenkin olla hyvä tilaisuus tehdä tuttavuutta kermanvärisen oppilaan kanssa.
"Hei, Omenatassu", aloitin varovasti. Naaraan vihreät silmät kääntyivät lempeästi, mutta kysyvästi minuun. "Miten koulutuksesi sujuu? Kuka on mestarisi?"
"Koulutukseni on hyvällä mallilla, kiitos kysymästä", Omenatassu hymyili. "Ja mestarini on Lumiturkki."
Muistelin, että Lumiturkki on klaanin varapäällikkö. Ihailin suuresti häntä, sekä klaanin päällikköä Kirkastähteä.
"Hän on varmasti hyvä mestari", mau'uin. "Minun mestarini on Luontoääni ja hänkin on todella hyvä. Odotan innolla sitä mitä hän tulee minulle opettamaan."
"Luontoääni vaikuttaa kyllä todella mukavalta", Omenatassu hymyili. "Mutta nyt minun on mentävä harjoittelemaan Lumiturkin kanssa. Heippa sitten! Oli kivaa jutella!"
Katselin, kuinka Omenatassu loikki Lumiturkin, valkoisen naaraan luo. Meistä tulisi vielä varmasti hyvät ystävät. |
Vastaus:
Ihana alku. Saat 17p.
;)
- Cecci 12.8.2018 |
|
| Nimi: Kultapentu, Metsäklaani |
12.08.2018 17:29 |
”Hei, Vapaatassu ja Lampitassu! Mitä te puhutte?” huudahdin kysymykseni iloisena kävellessäni siskoni luo. He nyökkäsivät ilahtuneina minun astuessani oppilaiden pesän edustalle.
”Mietimme vain, mitä näimme rajapartiossa”, Vapaatassu vastasi, mutta huomasin hänen valehtelevan. Hän katsoi vähän kaikkialle, mutta ei ainakaan minuun. Olin hieman vihastunut sisaruksilleni. Ovat olevinaan parempia, koska ovat muutaman kuun vanhempia! Pian minustakin tulee oppilas... Yhtäkkiä kuulin veljeni äänen takaani.
”Älä huoli, Kultapentu. He ovat vain aina tuollaisia”, Toivepentu sanoi. Nyökkäsin veljelleni kiitollisena.
”Palataanko pentutarhaan?” hän kysyi. Pudistin päätäni.
//Jatkan tätä Toiveella! |
Vastaus:
Sujuvasti kirjoitettu. Saat 4p.
;)
- Cecci
|
|
|
|
