Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                             

 

                                

                         Tähän vieraskirjaan voi kirjoittaa tarinat!

                                             Tarinoista

1. Kirjoita tarina jokaisella hahmollasi vähintään kerran kuukaudessa.

2. Tarinan tulee olla vähintään neljä virkettä.

3. Tarinoissa ei saa kiroilla, paitsi tietenkin kissojen kielellä.

4. Kirjoita imperfektissä tai preesenssissä.

5. Voit kirjoittaa minä tai hän muodossa. Myös kaikkitietävä kertoja on sallittu.

6. Älä autohiittaa tarinoissa vakavasti. (Eli älä päätä toisen pelaajan hahmon tekemisiä tai sanomisia ilman lupaa.)

7. Pidä tarinat realistisina, eli ei lentäviä kissoja yms.

8. Älä aloita omassa tarinassasi sotaa yms. ilman lupaa. Pienet kahakat esim. npc-hahmojen kanssa ovat kuitenkin sallittuja.

9. Älä tapa ketään ilman lupaa.

10. Reviireille voi keksiä uusia paikkoja, mutta miettikää järkevästi, eli esimerkiksi Laaksoklaanin reviirillä tuskin on sankkaa metsää.

11. Toisten pelaajien hahmoja ja npc-hahmoja saa käyttää tarinoissa, mutta noudata näiden luonnetta jne. Muista, että et saa autohiitata liikaa!

12. Muista, että hahmosi ei voi tietää ja osata kaikkea.

13. Tarinat ovat kaikki samassa vuodenajassa ja ajassa, eli älä tarinoi tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Vuodenaika on nyt lehtikato, eli talvi ja vuodenaika on aina sama kuin oikeasti.

Muutama vinkki, neuvo ja sääntö vielä:

Kirjoita puhe "näiden" väliin.
Esimerkki:
"Hei", sanon Sumutähdelle.

"Hei!" huudan Sumutähdelle.

"Hei?" sanon kysyvästi.

Ajatukset voit merkitä...:

#näin#
*näin*

>näin< 
tai vain sulattaa tekstiin.

 

Jos haluat jonkun jatkavan tarinaasi, kerro siitä näin:

Lisää tarinan loppuun //Ja se jonka haluat jatkavan tarinaa
Esimerkki: //Tähtikissa voitko jatkaa Omenatassulla?
Esimerkki://Omenatassu? tai //Omena?

1. Yritä pitää terinat selkeinä. 
2. Kuvailu tuo tarinaan pituutta ja uskottavuutta.

3. Oikolue tarina ennen lähettämistä.

                               Pisteet

 

Ensimmäisestä tarinasta saa aina vähintään 10p. Sen jälkeen tarinoista saa 20sanaa=1p. Jos pisteitä tulisi kuitenkin vaikkapa 10.5 , niin se pyörisetään ylöspäin, eli saisit 11p.

 

 

 

Vieraskirja  << <  6  7  8  9  10  11  12  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Tähtikissa AP

16.02.2019 18:56
Piikkitassu, Vesiklaani

Kaksi oppilasta kävelivät loskaisella maalla etsien merkkejä riistasta. Vesipisara tipahti toisen oranssin kuonon päälle.
"Meidän kanattaisi varmaan hajaantua", ehdotti Salamatassu, joka oli menettänyt kiinnostuksensa koko metsästykseen. Piikkitassu heilautti häntäänsä osoittaakseen olevansa samaa mieltä saalistamisen kiinnostavuudesta.
"Taidat olla oikeassa", parantajaoppilas mumisi vastaukseksi.
"Tottakai minä olen oikeassa!" Salamaassu huusi leikillään ja käveli kauemmas ystävästään. Piikkitassu asteli mietteissään toiseen suuntaan, rojahti pian maahan ja nukahti.

»Piikkitassu heräsi mustasta tyhjyydestä. Hän katsoi alas, eikä nähnyt tassujaan. Vaikka hän kuinka käänteli päätään, hän ei nähnyt mitään. "Tulit neuvoa kysymään, ystävä. Oma on polkusi ja valintasi, nuori parantaja, eikä minulla ole valtaa sinuun", kuului ääni. Piikkitassu ei nähnyt kuitenkaan ympärillään mitään eikä enää kuullutkaan ääntä, vaan vajosi hiljalleen tiedottomuuteen.«

//Salama?

Nimi: Nala

16.02.2019 18:50
Vihatassu, Metsäklaani

Kävelimme ulos leiristä Kultamyrskyn perässä. Olin niin innostunu, että en malttanut pysyä aloillani.
"Minne me menemme?" kysyin tunteettomalla äänellä.
"Laaksoklaanin rajalle. Minähän sanoi, että jos näet laaksoklanilaisia pysähdy, ja kysy minulta neuvoa", mestarini vastasi tylysti. Päätin pitää suuni kiinni. *Kultamyrsky on kokenut ja pelätty soturi. Hän opettaa sinusta sydämmettömän taistelian*, kerroin itselleni. *Mutta haluanko minä olla sydämmetön taistelia?*


//Kulta?

Nimi: Tähtikissa

16.02.2019 17:46
Kultamyrsky, Metsäklaani

Vihatassu oli salamana pystyssä.
"Olen hereillä!" hän mumisi haukotusten lomasta.
"Tule. Voimme jättää puhumiset myöhemmäksi", sanoin tylysti kävellessäsi ulos. Vihatassu tuli hetken päästä perässäni ja pysähdyin.
"Jos näet Laaksoklaanilaisia, pysähdy ja kysy minulta neuvoa", ohjeistin oppilasta.
"Kultamyrsky! Ottakaa varmuuden vuoksi mukaanne Kynnenvarjo", Synkkäsielu käski siniset silmät omahyväisesti kiiluen. Hän istui Suurkannon päällä kuin olisi jo päällikkö. #Hän ei luota minuun!# ajattelin vihaisena. #Näytän sinulle vielä, senkin kapinen ketunmielinen syyhyturkki!# Paljastelin kynteni ja nyhdin niillä jäistä maata odottaen minua nuorempaa soturia. #Hän luottaa jopa Kynnenvarjoon enemmän kuin minuun!# ajattelin vielä raivoisana. Kynnenvarjo saapui pian paikalle.
"Hei! Kultamyrsky, minäkin odotan niin paljon omaa oppilasta!" hän maukui innoissaan. #Ja nyt minä odotan sitä hetkeä, kun saan kynsiä sinulta korvat päästä!#

//Viha? Kynsi?

Nimi: Nala

16.02.2019 13:52
Kuutamotassu, Laaksoklaani

Kuutamotassu seisoi keskellä leiriä etsien katseellaan mestariaan.
"Kuutamotassu!" kuului Voikukkajalan huuto sisäänkäynniltä. Musta naaras juoksi mestarinsa juokse helpottuneena.
"Menemme Pikkupilven partioon Metsäklaanin rajalle", Voikukkajalka sanoi oppilaansa päästyään lähemmäs. Kuutamotassu nyökkäsi ja valmistautui pääsevänsä juoksemaan. Kutamotassun saavuttua Pikkupilvi antoi merkin lähteä liikkeelle. Musta oppilas kävi nopeasti läpi partiossa olevat kissat: Pikkupilvi, Ruusuturkki oppilaansa Kirsikkatassun kanssa, Voikukkajalka ja Myrskytassu hyvin alakuloisen näköisenä. Katsoessaan vielä taakseen hän näki arestissa olevien Peuratassun ja Paatsamatassun auttavan Kuurapolkua yrttien kanssa.
"Kuutamotassu, tuletko sinä?" Kisikkatassu huusi kauempaa.
"Joo, tullaan!" Kuutamotassu vastasi. Partion rynnättyä juoksuun, musta naaras siirtyi Myrskytassun viereen.
"Onko kaikki hyvi?" hän kysyi aidosti huolissaan kollillta.
"Kaikki kunnossa", Myrskytassu vastasi hammasta purren. Kuutamotassu tiesi ettei olisi mitään hyötyä yrittää saada kollia puhumaan, joten hän vain nautti tuulesta turkissaan. *Me olemme nopein ja uskollisin klaani ikinä! Muut eivät meitä noin vaan häädä!*


Myrsky? Joku.

Nimi: Nala

16.02.2019 13:15
Vihatassu, Metsäklaani

"Herätys, unikeko. Aika kiertää rajat", kuulin Kultamyrskyn kylmän äänen hänen ensin läimäytettyään minua selkään. Olin salamana pystyssä.
"Olen hereillä!" mumisin haukotusten lomasta.
"Tule. Voimme jättää puhumiset myöhemmäksi", mestarini sanoi tylysti kävellessään ulos. Pesin punaisen turkkini nopeasti ja seurasin hänen perässään.


//Kulta?

Nimi: Tähtikissa

16.02.2019 13:07
Kultamyrsky, Metsäklaani

Soturien pesässä käperryin kerälle sammalpedilläni ja antauduin unien maailmaan. Herätessäni huomasin pesän olevan melko täynnä, itse asiassa jokaisella pedillä nukkui joku, jos ei otettu huomioon neljää uutta petiä. Astelin ulos pesästä nousevan aamuauringon valossa hehkuvaan leiriin. Kalmasydän, Rottahäntä, Sadesydän ja Pihlajakynsi istuivat keskellä kauneitta vartioimassa muiden unta.
"Vahtivuoronne on päättynyt. Saatte aurinkohuippuun asti lepoa", maukaisin ylväänä. Tuntui hyvältä sanoa tuo. Näin ilmiselvän helpotuksen heijastuvan nuorien soturien silmistä. Jätin heidät siihen ja astelin oppilaiden pesään. Kaikki nukkuivat vielä yhtenä kellanpunaisen, mustan, punaisen ja harmaan värisenä sekamelskana. Astelin punertavan osan — Vihatassun — luo ja läimäytin tätä pehmeästi selkään.
"Herätys, unikeko. Aika kiertää rajat", maukaisin kylmänä. Odotin oppilaani heräämistä.

//Viha?

Nimi: Nala

16.02.2019 10:37
Salamatassu, Metsäklaani

"Mutta nyt meidän pitää joka tapauksessa saalistaa", Piikkitassu sanoi varmasti. Kaksi oppilasta kävelivät loskaisella maalla etsien merkkejä riistasta. Vesipisara tipahti kollin oranssin kuonon päälle.
"Meidän kanattaisi varmaan hajaantua", ehdotti Salamatassu, joka oli nenettänyt kiinnostuksensa koko metsästykseen.
"Taidat olla oikeassa", parantajaoppilas mumisi vastaukseksi.
"Tottakai minä olen oikeassa!" Salamaassu huusi leikillään ja käveli kauemmas ystävästään.


//Piikki? 53 sanaa.

Nimi: Tiuku

16.02.2019 08:36
Kettutassu, Laaksoklaani

Naaras oli ihan paniikissa, eikä kaiken hässäyksen keskellä oikein ymmärtänyt kaikkea. Partioita oli alettu järjestää, mutta jotkut jäivät leiriin vartioimaan pentuja, kuningattaria ja vanhuksia. Kettutassu katseli ohi vilahtelevia kissoja hämillään, häädettäisiinkö heidät pois? Onneksi Punatassu kuiskasi tämän korvaan tärkeät lauseet, jolloin naaraan taistelutahto heräsi nälkäisenä.
"Tämä on vakavaa. Ajattele, meidät yritetään häätää!"
"Mitäh!? Siihen minä en kyllä suostu!" Naaras sähähti topakasti ja paljasti kyntensä hermostuneesti.
"Hei älä nyt minun kimppuuni hyökkää! Tee se vasta taisteluareenalla viholliselle!" Punatassu parahti hieman leikkisästi, mutta hän oli selvästi aivan tosissaan.
"Totta. Oikeassa olet, siellä sitten raatelen jonkun niin, että hän lähtee häntä koipien välissä pois kuin KOIRA" Kettutassu naurahti ilkeästi painottaen sanaa "koira" vahvasti. Kettutassu piti taistelemisesta, tai noh, ainakin voittamisesta. Naaras loi innokkaan katseen Punatassuun. Punatassu taas katsoi naarasta hieman epävarmasti ja siitä Kettutassu tajusi, että tämä voisi oikeasti tarkoittaa lopullista häätöä.
"M-mutta mitä jos meidät häädetään? Mitä sitten meille käy?" Kettutassu kysyi ennen kuulemattoman värisevällä äänellä, siitä tiesi että nyt häntäkin otti koville koko juttu. Kettutassu katsoi lasittuneella katseella Punatassuun.

//Puna??

Nimi: Nala

15.02.2019 20:23
Vihatassu, Metsäklaani

#Rajojen kiertämistä!?# Vihatassu meinasi hypätä ilmaan innostuksissaan, muuta päätti hillitä itsensä. Annettuaan oranssien silmiensä kiertää aukiota hän äkkäsi muut oppilaat pesänsä edessä. Vihatassu käveli muiden luokse loskaisessa maassa.
"Hei!" hän sanoi reippaasti.
"Hei! Sinä olet varmaankin Vihatassu! Minä olen Tillitassu ja tämä" - Tillitassu osoitti hännällään kellanpunaista naarasta - "on sisareni Orkideatassu!"
"Tillitassu, hän kyllä tietää nimemme", huokaisi Orkideatassu väsyneenä yli-innokkaaseen veljeensä. Vihatassun teki mieli nauraa Tillitassun "loukkaantuneelle" ilmeelle, mutta muisti pitää naamansa tulkitsemattomana.
"Tule. Näytän sinulle petisi. voit valita joko Kalmasydämen, Sadesydämen, Rottahännän tai Pihlajakynnen vanhan makuupaikan. Orkkidetassu käveli kuusen juurakkoon viittoen Vihatassua seuraamaan. Sisällä pesässä oli mahtavaa: seitsemän siistiä petiä vieretysten, lämmin, tutut tuoksut ja tarpeeksi hämärää.
"Vau!" punaisen oppilaan suusta pääsi. Orkkideatassu asettui makaamaan pedille vastapäätä sisäänkäntiä. Tillitassu hyppäsi nuoren kollin ohi sisarensa oikealle puolelle Vihatassusta katsoen.
"Voit ottaa jonkin noista", tumma kolli tokaisi osoittaen hännällään kolmea petiä Orkideatassun toisella puolella.
"Minun vieressäni nukkuu Kuolotassu ja sisareni vieressä nukkui Kalmasydän. Kalmasydämmen vieressä nukkui Pihlajakynsi jonka vieressä Sadesydän. Rottahäntä nukkui Kuolotassun vieressä, mutta minun mielestäni hän olisi voinut nukkua ulkona", Tillitassu mutisi.
"Rottahäntä oli ilkeä Tillitassulle", Orkideatassu selitti huomattuaan Vihatassun kysyvän katseen. #Aloin juuri pitämään Rottahännästä.# Vihatassu käveli Kalmatassun vanhalle pedille ja kävi siihen makaamaan.
"Tämä päivä oli yhtä hullunmyllyä!" Tillitassu huusi ja pyöri pedillään.
"Ensin rajojen tarkistusta, sitten metsästystä ja vielä uusi partio", tumma kolli mumisi. Vihapennun mielessä alkoi vilistä kuvia Metsäklaanin reviiristä: puita, loskaa, aluskasvillisuutta, eläimiä...
"Krooh!" kuului Tillitassun pedin suunnalta. Kaksi muuta oppilasta vaihtoivat huvittuneita katseita.


//Kulta? Joku.

Nimi: Tähtikissa aka Kultamyrsky

15.02.2019 19:01
Kultamyrsky, Metsäklaani

"Saapukoon jokainen oman riistansa metsästävään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" kuulin Kostotähden huudon. Astelin hiljaa ulos soturien pesästä.
"Minulla on ilo ilmoittaa, että on aika saada uusi soturi riveihimme", Kostotähti tokaisi vinosti hymyillen. #Ei kai ketään ärsyttävää mahtailijaa?#
"Kalmatassu, tulisitko tänne", päällikkö enemmänkin käski kuin kysyi. #Eih! Onneksi olen häntä vanhempi ja saan varmasti pian oppilaan!#
"Kalmatassu, puhuin mestarisi Kieloviiksen kanssa ja hänen mielestään olet valmis soturiksi. Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän Synkän Metsän kissoja kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Kalmatassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti puollustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" Kostotähti kysyi. Jännitin lihakseni kuin valmistautuessani hyökkäämään Kalmaärsykkeen kimppuun.
"Lupaan", Kalmatassu vastasi vakaalla äänellä. #Ja mitä! Minä lupaan tappaa sinut!#
"Siinä tapauksessa, Synkän Metsän voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Kalmatassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Kalmasydämenä. Synkkä Metsä kunnioitta ahkeruuttasi ja taistelutaitojasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi", Kostotähti lausui.
"Kalmasydän! Kalmasydän! Kalmasydän!" leirissä raikui. Pidin kuitenkin suuni kiinni ja keltaisen katseeni kylmänä. Kalmatassu heitti minulle omahyväisen katseen.
"Minulla on muutakin asiaa!" Kostotähti huusi vielä, kun yleisö oli alkanut jo hajaantua.
"Vihapentu?" #Vihapentu?# Pieni pentu asteli eteen.
"Vihapentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Vihatassuksi. Mestariksesi tulee Kultamyrsky. Odotan, että Kultamyrsky välittää kaiken tietonsa sinulle", Kostotähti aloitti. Astelin itsevarmana eteen heittäen ensin Kalmaärsykkeelle omahyväisen katseen.
"Kultamyrsky, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta Synkkäsielulta, ja olet osoittanut olevasi mahtava taistelija. Odotan, että siirrät kaiken tietosi nuorelle Vihatassulle", musta päällikkö naukui. Kosketin varoen Vihatassun kuonoa klaanin hurratessa Vihatassun nimeä ympärillämme. #Minua heidän pitäisi hurrata eikä häntä!# Astelimme sivuun.
"Tänään saamme paljon uusia sotureita. Sadetassu",
Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän esi-isiäni kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Sadetassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti ja puolustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" päällikkö kysyi.
"Lupaan." Sadetassun valkoinen turkki oli pörhössä tämän vastatessa.
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Sadetassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Sadesydämenä. Synkkä Metsä kunnioittaa saalistustaitojasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi. Pihlajatassu", musta päällikkö maukui. Komea, ruskea raidallinen kolli asteli eteen.
"Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän esi-isiäni kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Pihlajatassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti ja puolustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" Kostotähti kysyi.
"Lupaan", Pihalajatassu vastasi kylmänä.
"Siinä tapauksessa, Synkän Metsän voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Pihlajatassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Pihlajakyntenä. Synkkä Metsä kunnioittaa suorapuheisuuttasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi", päällikkö sanoi.
"Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän esi-isiäni kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Rottatassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti ja puolustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" Kostotähti kysyi kylmänviileänä.
"Lupaan", Rottatassu vastasi siniset silmät kiiluen.
"Siinä tapauksessa, Synkän Metsän voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Rottatassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Rottahäntänä. Tähtiklaani kunnioittaa taistelutaitojasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi", Kostotähti lopetti juhlallisesti.
"Sadesydän! Pihlajakynsi! Rottahäntä!" kaikki juhlistivat, tällä kertaa minäkin mukana.
"No, Vihatassu, tutustu tänään Orkideatassuun, Tillitassuun ja Kuolotassuun. Aloitetaan huomenna rajojen kiertämisellä", sanoin kylmällä äänensävyllä Vihatassulle. Lähdin sitten Pihlajakynnen luo.
"Olen ylpeä sinusta", kuiskasin ja painoin kuononi hänen tummanruskeaan turkkiinsa. Kolli näytti kiusaantuneelta, joten vedin kuononi pois ja astelin soturien pesälle.

//Viha?

Nimi: Nala

15.02.2019 17:28
Kalmatassu/-sydän, Metsäklaani

"Saapukoon jokainen oman riistansa metsästävään kykenevä tänne .... klaanikokoukseen!" Kalmatassu kuuli Kostotähden huudon klaaninvanhimpien pesään. Rynnätessään aukiolle nuori kolli huomasi Kuolotassun istuvan lähellä suurkiveä.
"Kuolotassu!" Nuori kolli huusi veljelleen kävellessään tämän luokse.
"Onkohan Kostotähdellä asiaa Laaksoklaanin häätämisestä?" Kuolotassu kysyi koukistellen kynsiään.
"Se olisi mahtavaa", kuului möreä ääni veljesten takaa. Käntyessään katsomaan taakseen, veljekset näkivät isänsä Verimielen hahmon.
"Mutta uskon, että Kostotähdellä on hiukan erillaista asiaa", Verimieli tokaisi. Kalmatassu katsahti ihmeissään veljeensä huomaamattaan häneen kohdistettua ylpeää katsettaan isältään.
"Minulla on ilo ilmoittaa, että on aika saada uusi soturi riveihimme", Kostotähti tokaisi vinosti hymyillen. Kalmatassun lihakset jännittyivät. *Uusi soturi!?*
"Kalmatassu, tulisitko tänne", päällikkö enmmänkin käski, kuin kysyi. Ällikällä lyöty Kalmatassu käveli päällikönsä eteen.
"Kalmatassu, puhuin mestarisi Kieloviiksen kanssa ja hänen mielestään olet valmis soturiksi. Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän Synkän Metsän kissoja kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Kalmatassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti puollustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" Kostotähti kysyi.
"Lupaan", Kalmatassu vastasi vakaalla äänellä.
"Siinä tapauksessa, Synkän Metsän voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Kalmatassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Kalmasydämenä. Synkkä Metsä kunnioitta ahkeruuttasi ja taistelutaitojasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi", Kostotähti lausui.
"Kalmasydän! Kalmasydän! Kalmasydän!" leirissä raikui. Kalmatassu heitti Kultamyrskylle omahyväisen katseen.
"Minulla on muutakin asiaa!" Kostotähti huusi vielä, kun yleisö oli alkanut jo hajaantua. *Kuolotassu!*
"Vihapentu?" *Mitä!?*


//Viha? Kuolo? Kulta? Joku.

Nimi: Nala

14.02.2019 22:26
Kuurapolku, Laaksoklaani, parantaja

Ensimmäisen pennun pudottua sammalille Kuurapolku ojensi sen Tammisydämmen nuoltavaksi. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen tulivat myös toinen ja kolmas.
"Teillä on kaksi vahvaa poikaa ja yksi hyvin kaunis tytär", parantaja huokaisi iloisesti.
"Naaras on yhtä kaunis, kuin emonsa, ja saman näköinenkin", Tammisydä kuiskasi väsyneen kumppaninsa korvaan. Pennut alkoivat ryömiä kohti maidon tuoksua. Pentujen imiessä maitoa Kuurapolku käveli ulos pentutarhasta. Monet odottavat silmä olivat kääntyneet häntä kohti. #Kaikki haluavat kuulla uutiset#, Kuurapolku ajatteli.
"He saivat kaksi poikaa ja yhden tyttären" naaras sanoi hiljaa kiittäen Tähtiklaania onnistuneesta synnytyksestä.
"Mitkä heidän nimensä ovat?" Sumutähti kysyi parantajalta.
"Se sinun kannattaa kysyä vanhemmilta itseltään", naaras vastasi. Sumunharmaa nyökkäsi ja käveli sisälle pesään. Kuurapolku otti suuntansa pesälleen ollessaan varma, että kaikki oli pentutarhassa hyvin.


//Joku.

Vastaus:

Hyvä pätkä! En ainakaan nopeasti luettuna huomannut kirjoitusvirheitä. Saat 6p.

- Cecci 15.1.2019

Nimi: Tähtikissa

14.02.2019 17:43
Pilvitassu, Laaksoklaani

Huutojen vaimettua Sumutähti kuitenkin jatkoi.
"Minulla on velvollisuus kertoa teille, että Vesiklaani on liittoutunut Metsäklaanin kanssa meitä vastaan, jotta meidät voidaan häätää. He kutsuvat liittoumaansa Tuhoklaaniksi, eikä kenelläkään pitäisi olla syytä sanoa, etteivät he tuhoisia olisi", Sumutähti aloitti. Vastanimitetty Pilvitassu höristi korviaan.
"Mitä me teemme?" Laikkujalka kysyi nopeasti.
"Me puolustamme itseämme, oikeuksiamme ja klaaniamme! Me taistelemme, jos meidän täytyy. Uskallan myös sanoa, että Vesiklaanista ja Metsäklaanista saapuu lisää kissoja joukkoomme", Sumutähti julisti.
"Sanon jo nyt, että taistelu yritetään vihollisen puolesta tuoda leiriimme, mutta me pidämme sen leirin ulkopuolella! Merilaulu, Välkekorva, Siementurkki ja Seittijalka, te jäätte tänne vartiomaan leiriä ja muut, pentuja ja parantajia lukuunottamatta lähtevät vahtimaan rajoja hyökkäyksien varalta. Kuljette kahdessa ryhmässä ja jos toisessa tapahtuu jotain lähetätte yhden kissoistanne lähettämään viestin toiselle partiolle ja samalla tänne. Kyseisen kissan täytyy olla nopea ja luotettava. Lisäksi olisin epäreilu, jos en tarjoaisi halukkaille mahdollisuutta poistua joukostamme, joten jos täällä on joku, joka haluaa lähteä Tuhoklaaniin, hän tulkoon seisomaan tänne, jotta tiedämme hänet tulevaisuudessa viholliseksi", Sumutähti lopetti ja supina täytti klaanin. Marjatassu käveli ainoana emonsa osoittamaan paikkaan, jotta kaikki tietäisivät hänen lähtevän. Pilvitassu kauhistui siskonsa tekoa.
"Mitä sinä teet?" Sumutähti kauhistui muiden mukana.
"Minä lähden sinne minne kuulun", Marjatassu sanoi ja asteli tiehensä. Hänet kuitenkin pysäytetään leirin sisäänkäynnillä.
"Marjatassu! Voisitko... Voisitko kertoa Toivetuulahdukselle, että Kettusydämellä on hänelle asiaa?" Kettusydän kysyi häneltä.
"Varmaan minä voin. Hänhän on parantaja?" Pilvitassun sisko varmisti, Kettusydän nyökkäsi ja päällikön tytär lähti sitten. Pilvitassu seurasi Marjatassua, joka jatkoi matkaansa, mutta kohta Pilvitassu oli naaraan vieressä ja Marjatassu pysähtyi taas.
"Älä lähde! Ole niin kiltti!" hän vinkui, mutta valkoinen naaras työntyi hänen ohitseen ja käveli lopullisesti pois leiristä. Nyt toinenkin Pilvitassun siskoista, päällikön pennuista olisi poissa. Loppuelämän ajan. Poissa ikuisesti.
"Heinätassu? Koivutassu? Pilvitassu?" kuului Tammisydämen nauku. Kolli asteli pentutarhalta huolestuneen näköisenä. Hän oli ilmeisesti ottanut tehtäväkseen uudet oppilaat, kun Seittijalka ja Siementurkki määrättiin vartioon. Välkekorva näytti huolestuneelta, kun joutui jättämään nuoret Aamupennun ja Aurinkopennun pentutarhaan.
"Täällä!" valkoinen oppilas huusi ja juoksi uuden mestarinsa luo. Naaraan puhtaanvalkoinen turkki kiilsi Sumutähden pesun jäljiltä. Oranssinpunertava Tammisydän seisoi Pilvitassun edessä. Pian paikalle saapui kaksi muutakin uutta oppilasta, Pilvitassun pentuetoverit Koivutassu ja Heinätassu yhtenä vaaleanruskean ja kellertävän turkin sekamelskana.
"Pilvitassu, me menemme Laikkujalan partioon. Heinätassu ja Koivutassu, menkää te Synkkämielen partioon. Hän kertoo teille tarkemmat ohjeet", nuori mestari aloitti. Hänen vihreät silmänsä kiiluivat epävarmasti. Heinätassu pinkaisi juoksuun, mutta Koivutassu nyökkäsi ennen kuin lähti veljensä perään. Pilvitassu etsi vasemman silmänsä katseella Synkkämielen mustaa olemusta. Hetken tutkinnan jälkeen hän huomasi varapäällikön vähän matkan päässä. Tammisydän oli lähtenyt kollin luo. Pilvitassu huomasi Synkkämielen luona Yösydämen, Pikkupilven, Usvajalan, Ruusuturkin, Kynttiläkuonon, Myrskytassun, Punatassun, Paatsamatassun ja Kettutassun.
"Hei?" valkoinen oppilas kysyi varovasti päästyään muiden oppilaiden luo.

//Tönkkö ja lyhyt... joku?

Vastaus:

Hyvä pätkä! Kirjoitusvirheitä ei ainakaan pomppinut silmille. Saat 22p.

- Cecci 15.2.2019

Nimi: Tähti

14.02.2019 17:28
Kuiskevirta, Laaksoklaani

Harmaa naaras makasi yksinäisessä pentutarhassa synnyttämässä. Lumet pöllyten valkoinen kissa ryntäsi pentutarhalle näkemään, kuinka supistus ravistelivat synnyttävän naaraan kehoa. Valkoinen kissa istahti harmaan naaraan viereen.
"Onko hän kunnossa?" kuului hätääntynyt nauku valkoisen takaa.
"Hän voi hyvin, Tammisydän. Kipu on luontaista synnyttävälle kuningattarelle", hän kertoi rauhallisesti hermostuneelle kollille.
"Selvä, Kuurapolku", Tammisydämeksi kutsuttu kolli vastasi. Synnyttävä naaras makasi yhä synnyttämässä. Hän ei kuullut Kuurapolun eikä Tammisydämen sanoja. Hän erotti vain heikosti Tammisydämen äänen:
"Hyvin se menee, Kuiskevirta." Kuiskevirta ponnisteli pitkään, kunnes viimein ensimmäinen pentu syntyi. Kuningatar ei nähnyt kuin sumean kuvan vaaleanruskeasta (sovitaan että se oli vaaleanruskea xD) pennusta. Sen jälkeen harmaan naaraan oli taas keskityttävä synnyttämiseen. Ikuisuudelta tuntuva aika. Toinen pentu, tällä kertaa tummanruskea, jolla oli raitoja. Uusi ikuisuus. Kolmas pentu, ulkonäöllinen kopio emostaan. Naaras alkoi nuolla ensin nuorinta.

//Tönkkö... Kuura? Harmaa? Kiilto?

Vastaus:

Hyvä pätkä! En ainakaan äkkiseltään huomannut kirjoitusvirheitä. Saat 7p.

- Cecci 15.2.2019

Nimi: Cecci

13.02.2019 19:14
Punatassu, Laaksoklaani

"Joo, voidaanhan me syödä", Kettutassu vastaa ja pieni hymy nousee hänen kasvoilleen.
"Selvä, hyvä. Se on siis sovittu", mutisen epävarmasti. Kettutassu nyökkää. Hivuttaudun huomaamattani lähemmäs Kettutassua.
"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurpuulle klaanikokoukseen!" Sumutähti huutaa äkkiä. Minä ja Kettutassu ponkaisemme ylös maasta ja kävelemme yhdessä suurpuulle.
"Marjapentu", Sumutähti kutsui pentunsa klaanin eteen.
"Marjapentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Marjatassuksi. Mestariksesi tulee Laikkujalka. Odotan, että Laikkujalka välittää kaiken tietonsa sinulle", päällikkö lausuu. Laikkujalka astelee klaanin eteen.
"Laikkujalka, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi rauhallinen. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Marjatassulle. Heinäpentu", Sumutähti jatkaa.
"Heinäpentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Heinätassuksi. Mestariksesi tulee Seittijalka. Odotan, että Seittijalka välittää kaiken tietonsa sinulle", Sumutähti jatkaa ylpeänä. Seittijalka astuu eteen.
"Seittijalka, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi viisas. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Heinätassulle. Koivupentu", naaraspäällikkö jatkaa edelleen ja Koivupentu astuu eteen.
"Koivupentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Koivutassuksi. Mestariksesi tulee Siementurkki. Odotan, että Siementurkki välittää kaiken tietonsa sinulle", Sumutähti sanoo. Siementurkkikin astuu muiden mestarien tapaan eteen.
"Siementurkki, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi ymmärtäväinen. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Koivutassulle. Pilvipentu", Sumutähti maukaisee. Pilvipentu astelee eteen. Hän näyttää hermostuneelta.
"Pilvipentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Pilvitassuksi. Mestariksesi tulee Tammisydän. Odotan, että Tammisydän välittää kaiken tietonsa sinulle", Sumutähti sanoo. Tammisydän tassuttaa ilahtuneena eteen.
"Tammisydän, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta Synkkämieleltä, ja olet osoittanut olevasi hyvä taistelemaan ja maltillinen. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Pilvitassulle", Sumutähti lopettaa. Marjatassu, Pilvitassu, Heinätassu ja Koivutassu koskettavat mestariensa kanssa kuonoja, sitten klaani alan muun klaanin mukana huurraamaan:
"Marjatassu! Heinätassu! Koivutassu! Pilvitassu!" Huutojen vaimettua Sumutähti kuitenkin jatkaa.
"Minulla on velvollisuus kertoa teille, että Vesiklaani on liittoutunut Metsäklaanin kanssa meitä vastaan, jotta meidät voidaan häätää. He kutsuvat liittoumaansa Tuhoklaaniksi, eikä kenelläkään pitäisi olla syytä sanoa, etteivät he tuhoisia olisi", naaras aloittaa. Keskittymiseni tuntuu tarkentuvan heti.
"Mitä me teemme?" Laikkujalka kysyy nopeasti.
"Me puollustamme itseämme, oikeuksiamme ja klaaniamme! Me taistelemme, jos meidän täytyy. Uskallan myös sanoa, että Vesiklaanista ja Metsäklaanista saapuu lisää kissoja joukkoomme", Sumutähti julistaa.
"Sanon jo nyt, että taistelu yritetään vihollisen puolesta tuoda leiriimme, mutta me pidämme sen leirin ulkopuolella! Merilaulu, Välkekorva, Siementurkki ja Seittijalka, te jäätte tänne vartiomaan leiriä ja muut, pentuja ja parantajia lukuunottamatta lähtevät vahtimaan rajoja hyökkäyksien varalta. Kuljette kahdessa ryhmässä ja jos toisessa tapahtuu jotain lähetätte yhden kissoistanne lähettämään viestin toiselle partiolle ja samalla tänne. Kyseisen kissan täytyy olla nopea ja luotettava. Lisäksi olisin epäreilu, jos en tarjoaisi halukkaille mahdollisuutta poistua joukostamme, joten: Jos täällä on joku, joka haluaa lähteä Tuhoklaaniin, hän tulkoon seisomaan tänne, jotta tiedämme hänet tulevaisuudessa viholliseksi",Sumutähti lopettaa ja supina täyttää klaanin. Katselen muiden tapaan toisia klaanilaisia. Äkkiä Marjatassu kävelee eteen ja niin tehdessään on ainut, joka tekee niin ja kaikki katsovat naarasta kauhistuneena. Myös minä.
"Mitä sinä teet?" Sumutähti kauhistuu.
"Minä lähden sinne minne kuulun", Marjatassu täräyttää ja astelee pois. Sen jälkeen kissat hajaantuvat. Minä lähden Kettutassun kanssa istumaan leirin sivulle. Kohta meille kuitenkin huudetaan:
"Te kaksi! Tulkaa, lähdetään partioimaan", Synkkämieli huutaa minulle ja Kettutassulle. Tassutamme varapäällikön luokse ja hän järjestää meidät ja suurimman osan leirin muista asukeista kahdeksi partioksi.
"Tämä on aika vakava asia. Ajattele, että meidät yritetään häätää", kuiskaan Kettutassulle.

//Kettu?

Vastaus:

Saat 31p.

- Cecci 15.2.2019

Nimi: Tähtikissa

09.02.2019 20:03
Toivetuulahdus, Metsäklaani

"Mitä Tuhoklaanilainen tekee täällä?"
"Eikö tuo ole Toivetuulahdus?"
"Kuurapolku!" En pystynyt kunnolla keskittymään keskusteluuni Sumutähden kanssa, kun tuntui, että koko Laaksoklaani olisi kääntynyt minua vastaan. Kuurapolku saapui aukiolle.
"Hei Toivetuulahdus!" Kuurapolku tervehti minua.
"Kuurapolku", tervehdin takaisin nyökäten hieman.
"Mikä tuo sinut tänne?" valkea naaras kysyi katsellen Sumutähteä, joka patisteli kissoja pois. Vähän aikaa Kettusydämen saapumisen jälkeen liittymistä pyytänet Lasisilmä, Kastemieli ja Simpukkatassu katselivat Toivetuulahdusta epävarmoina.
"Oikeastaan tulin tapaamaan Kettusydäntä", kerroin.
"Mene pesääni odottamaan niin minä haen hänet", parantaja käski minua kääntyessään kannoillaan. Nyökkäsin ja katselin ympärilleni etsien parantajan pesän tapaista paikkaa. En kuitenkaan voinut mitenkään varmistua minkään pesän käyttötarkoituksesta, joten jäin paikoilleni odottamaan. Näin, kun yhdestä pesästä poistui kissa. Hetkinen — kauniista, punaruskeasta olemuksesta ja säihkyvän vihreistä silmistä ei voinut erehtyä — se oli Kettusydän! Olisin tunnistanut hänet, vaikka olisin ollut sokea, kuuro sekä huonon hajuaistin omaava heikko ja vanha klaaninvanhin.
"Hei Kettusydän! Sinulla oli kuulema minulle jotain asiaa?" kysyin Kettusydämen saavuttua luokseni.
"Juu, tuota haluatko lähteä kävelylle?" hän kysyi nopeasti.
"Toki!" vastasin iloisesti. Sydämeni hakkasi lujempaa kuin koskaan. Kävelimme yhdessä ulos leiristä.
"Mitä asiaa sinulla siis oli?" kysyin taas. Minun oli pakko aloittaa, sillä Kettusydän ei sanonut mitään. Olihan hän kutsunut minut puhuakseen.
"Minä tuota...öm...siis halusin...tuota", Kettusydän mutisi epäselvästi, mutta pysähtyi lopulta lumisella niityllä. Minäkin pysähdyin ja katsoin häntä kysyvästi.
"Äh unohda. Halusin vain...halusin vain nähdä sinut", punaoranssi naaras mutisi nolostuneena. Hivuttauduin hitaasti lähemmäs kaunista naarasta.
"Minä olin tulossa jo edellisenä yönä tapaamaan sinua. En... tuota... kestä eroa sinusta", mumisin epäselvällä äänensävyllä ja kauhean nolostuneena.

//Kettu? Tönkkö... 248 sanaa

Vastaus:

Hyvä pätkä. En ainakaan nopeasti löytänyt kirjoitusvirheitä. Saat 13p.

- Cecci 13.2.2019

Nimi: Cecci

08.02.2019 22:01
Kettusydän, Laaksoklaani

"Kettusydän? Oletko täällä?" Kuurapolun ääni kuuluu soturien pesään, jossa makoilen yksin.
"Olenhan minä! Mitä asiaa?" vastaan kysyvästi.
"Toivetuulahdus on tullut katsomaan sinua. Hän sanoo, että sinulla oli jotain asiaa hänelle", parantaja vastaa. Sydämeni hypähtää hieman ja nousen seisomaan. Tassutan pesästä ulos ja näen Toivetuulahduksen seisovan lähistöllä. Kuurapolku lähtee minun tultuani ja kävelen itse Toivetuulahduksen luokse sydän pamppaillen.
"Hei Kettusydän! Sinulla oli kuulema minulle jotain asiaa?" kolli sanoo.
"Juu, tuota haluatko lähteä kävelylle?" kysyn nopeasti.
"Toki!" kolli vastaa iloisesti. Kävelemme yhdessä ulos leiristä.
"Mitä asiaa sinulla siis oli?" Toivetuulahdus kysyy taas.
"Minä tuota...öm...siis halusin...tuota", mutisen epäselvästi, mutta pysähdyn lopulta lumisella niityllä. Toivetuulahduskin pysähtyy ja katsoo minua kysyvästi.
"Äh unohda. Halusin vain...halusin vain nähdä sinut", mutisen nolostuneena. Potkin lunta allani, enkä katso Toivetuulahdusta. Odotan hänen sanovan jotain.

//Toive?

Vastaus:

Saat 7p.

- Cecci 9.2.2019

Kettusydän: oikein kiva tarina! Ei löytynyt ainakaan pikalukemisella kirjoitusvirheitä ;)

- Tähtikissa 12.2.2019

Nimi: Tähtikissa

08.02.2019 21:23
Varjo, erakko/Varjopentu, Vesiklaani

"Kuinka vanhoja pentusi ovat?" Kirkastähti kysyi huokaisten ja selvästi väsyneenä yöllisestä herätyksestä.
"Noin viisikuisia", vastasi Häivähdys odottavasti.
"Tiikerisydän, vie heidät pentutarhaan ja kerro klaanin elämästä. Pidämme häivähdyksen nimityksen huomenna", päälikkö kuulutti.
"Tarkoittaako tämä että olemme nyt klaanikissoja?" kysy Varjo.
"Kyllä, mutta jos teistä koituu harmia enemmän kuin hyötyä, voitte luottaa siihen, että ette ole klaanissamme kauan", kolli maukui vastaukseksi kadotessaan pesäänsä. Oranssimusta vihreäsilmäinen kissa käveli kolmen erakon luokse hiukan hymyillen.
"Tulkaa", hän sanoi ja johdatti kolmikkoa kohti yhtä pesää. Se oli ilmeisesti se Kirkastähden mainitsema "pentutarha", tai niin Varjo ainakin kuvitteli. Ja tuo kissa taisi olla se Tiikerisydän. Päästyämme sisään pesään tuntematon kissa avasi suunsa.
"Tehkää olonne mukavaksi. Minä olen Tiikerisydän ja tämä on Vesiklaanin pentutarha. Tässä metsässä klaaneja on kolme, tai kaksi, kukin ajattelee sen omalla tavallaan", kissa aloitti.
"Miten niin kolme tai kaksi?" Varjo kysyi hämmentyneenä.
"Meidän klaanimme Vesiklaani sitten on Metsäklaani ja Laaksoklaani. Olemme tällä hetkellä liittoutuneet kanssa Tuhoklaaniksi, koska Laaksoklaanilaiset varastivat meiltä riistaa. Siitä tulee se kolme tai kaksi. Metsäklaani on klaani jossa hyvin harvat uskovat Tähtiklaanin. He kannattavat enimmäkseen Synkkää Metsää. Tähtiklaani on klaani joka elää tähdissä. Sinne melkein kaikki vesiklaanilaiset ja laaksoklaanilaiset pääsevät kuoltuaan. Kyllä sinne metsäklaanilaisiakin menee jos he ovat hyviä ja noudattaneet elämässään soturilakia.
Sitten pääsemmekin arvoihin. Jokaisella klaanilla on päällikkö joka päättää asioista. Vesiklaanin päällikkö on Kirkastähti, Metsäklaanin Kostotähti ja Laaksoklaanin Sumutähti. Päälliköt saavat Tähtiklaanilta tai Pimeyden metsältä yhdeksän henkeä.
Päällikön sana on aina laki ellei se uhmaa soturilakia. Sitten on varapäälliköitä jotka määräävät partioita. Heistä myös tulee päälliköitä kun edellinen päällikkö on kuollut. Sitten on parantajia jotka parantavat yrteillä sairaita tai loukkaantuneita kissoja. Parantajat myös saattavat vaihtaa unia Tähtiklaanin kanssa tai saada Tähtiklaanilta enteitä. Paikkaa jossa unia vaihdetaan ja päälliköt saavat henkensä kutsutaan Tähtilammeksi. Sitten on sotureita joista voi nousta varapäälliköitä koulutettuaan ainakin yhden oppilaan. Soturit myös pääasiassa hankkivat ruokaa ja partioivat rajoilla. Oppilaat olevat soturien tai joskus varapäällikön tai päällikön koulutettavia. Parantajillakin on oppilaita kuten meillä Piikkitassu. Oppilaat harjoittelevat taistelutaitoja ja saalistamista. Parantajaoppilaat taas harjoittelevat hyvin vähän taistelua koska yrittävät pysyä taistelujen ulkopuolella. Oppilaiden nimi loppuu aina "tassu" päätteeseen. Sotureilla on aika lailla rajattomat nimien päätteet esim. Järvilaulu tai Omenanlehti. Päälliköillä nimi loppuu aina sanaan "tähti". Klaaninvanhin tarkoittaa kissoja jotka ovat vanhoja sotureita tai parantajia. Oppilaat joutuvat vaihtamaan heidän nukkumasammalensa ja etsimään heistä punkit. Heidät ruokitaan ensiksi kuningattarien kanssa. Kuningattaret ovat naaraita jotka ovat tiineinä tai hoitavat pentuja. Kun pennuista on tullut oppilaita he siirtyvät takaisin sotureiksi. Jos niin ei käy, he todennäköisesti ovat kuolleita tai siirtyvät klaaninvanhimpien pesään. Penuista tulee kuuden kuun ikäisenä oppilaita. Sitten pääsemmekin Soturilakiin. Siihen kuuluu 16 lakia, puolusta klaaniasi vaikka hengelläsi. Sinulla voi olla ystäviä muiden klaanien kissojen kanssa, mutta ystävyytenne ei saa mennä klaanisi edun edelle, vaikka kohtaisit ystäväsi taistelussa, älä metsästä tai tunkeile toisen klaanin reviirillä, klaaninvanhimmat, kuningattaret ja pennut on ruokittava ennen oppilaita ja sotureita. Ellei soturilla tai oppilaalla ole erityistä syytä, he eivät saa syödä ennen kuin he ovat metsästäneet ruokaa muille. Mikäli soturi tai oppilas on sairas tai loukkaantunut, he voivat syödä samoin kuin vanhimmat, kuningattaret ja pennut, riistaa tapetaan vain ruoaksi. Kiitä Tähtiklaania sen elämästä, pennun on oltava vähintään kuusi kuuta vanha tullakseen oppilaaksi, vasta nimitetyn soturin täytyy vahtia klaania hiljaa yhden yön ajan, soturi ei voi olla varapäällikkö, jos tällä ei ole ollut vähintään yhtä soturioppilasta, varapäälliköstä tulee klaanin päällikkö kun päällikkö kuolee, siirtyy klaaninvanhimpien pesään tai karkoitetaan, kun varapäällikkö kuolee, karkoitetaan tai eläköityy, uusi varapäällikkö on valittava ennen seuraavaa kuunhuippua, täydenkuun aikana pidetään kaikkien klaanien kokoontuminen, jolloin vallitsee aselepo. Aselepoa ei saa missään tapauksessa rikkoa, rajat on tarkastettava ja merkittävä päivittäin. Klaanin alueelle kuulumattomat kissat on häädettävä, sairasta tai vaarassa olevaa pentua ei saa laiminlyödä, vaikka pentu olisikin peräisin eri klaanista, klaanin päällikön sana on laki ja sitä on toteltava, ellei se riko soturilakia, soturi ei saa tappaa muita kissoja, ellei tappaminen ole väistämätöntä klaanin turvallisuuden tai oman hengen puolesta, tai jos kissa elää soturilain ulkopuolella, soturi halveksuu kotikisujen pehmeää elämää ja klaanilla on oikeus olla itsenäinen ja ylpeä, mutta hädän hetkellä heidän on unohdettava rajat ja taisteltava säilyttääkseen neljä klaania. Kunkin klaanin on autettava toisia niin, että yksikään klaani ei tuhoudu. Lisäksi on myös poikkeuksia ja sääntöjä, jotka eivät kuulu soturilakiin:
-Parantajalla ei saa olla kumppania tai pentuja.
-Kissoilla on lupa syödä rajapartiossa, vaikka ei veisikään tuoresaalista leiriin.
-Päällikön sanaa ei ole noudatettava, mikäli Tähtiklaani määrää toisin.
-Tähtilammelle kokoontumiseen matkaavat kissat saavat ylittää klaanirajat.
-Klaanipäällikkö ei voi vastaanottaa yhdeksää henkeään, mikäli häntä edeltäneellä päälliköllä on vielä henkiä jäljellä.
-Ollessaan päällikkönä tai varapäällikkönä, naarailla ei ole suotavaa olla pentuja, jotka haittaavat asemaan liittyvien tehtävien suorittamista. Tätä ei ole kuitenkaan suoraan kielletty, sillä muun muassa Laaksoklaanin Sumutähdellä on tälläkin hetkellä pentuja", Tiikerisydän selosti. Varjo tuijotti häntä lumoutuneena.
"Onko kysymyksiä?" soturi kysyi. Häivähdys nykäytti häntäänsä. Tiikerisydän nyökkäsi.
"Onko minun pakko olla soturi, voinko vain hoitaa pentuja?" erakkonaaras kysyi. Tiikerisydän näytti miettivän asiaa.
"Kysy Kirkastähdeltä. Ei sitä ole missään kielletty, mutta..." hän empi. Häivähdys nyökkäsi empien.

//Joku? 807 sanaa

Vastaus:

Loistava pätkä! Muutaman virheen/oudon kohdan huomasin: "Olemme tällä hetkellä liittoutuneet kanssa Tuhoklaaniksi, koska Laaksoklaanilaiset varastivat meiltä riistaa." Virkkeen olisi pitänyt olla "Olemme tällä hetkellä liittoutuneet Metsäklaanin kanssa Tuhoklaaniksi, koska Laaksoklaanilaiset varastivat meiltä riistaa." Lisäksi, kun soturilain "luettelo" alkoi, olisi ollut hyvä laittaa kaksoipiste ja jossain kohdissa puhuttiin neljästä klaanista. (Soturilaissa siis) Saat 41p.

- Cecci 9.2.2019

Nimi: Tähtikissa

08.02.2019 20:53
Unitassu, Vesiklaani

»Unitassu heräsi epäilyttävästi Vesiklaanin pentutarhaa muistuttavasta paikasta. Naaras katseli, kun hänen emonsa synnytti. Lehtilampi auttoi Korsisydäntä Palmukarvan katsoessa sivusta. Hetken päästä syntyi pieni vaaleanruskea pentu.
"Kolli, syntyi kuolleena", Lehtilampi kuiskasi. Palmukarvan silmät täyttyivät surusta. Kesti hetken, kunnes Korsisydän synnytti toisen pennun.
"Naaras!" Lehtilampi sanoi. Unitassu näki itsensä emonsa vierellä.
"Korsisydän vuotaa liikaa verta. Palmukarva, nuole pentua vastakarvaan, jotta hän pysyy hengissä. Minä yritän pitää Korsisydämen hengissä", Lehtilampi kuiskasi surullisena.
"Tuo pentu... uskon unien kuiskeen kannattelevan häntä", Korsisydän maukaisi hiljaa. Sitten elo hiipui hänen tumman sumunharmaasta ruumiistaan.
"Se on selvä. Tämän pennun nimi on Unipentu!" Palmukarva julisti. Sekä Unipentu, että Unitassu hymyilivät vaisusti.

Unitassu ajautui kauemmas siitä hetkestä ja heräsi ilmeisesti kuun päästä. Hän näki uupuneen Valkohännän, Käärmetassun emon ja häntä hoitaneen kuningattaren. Unitassu tiesi, että hänellä oli ollut jokin tuntematon sairaus, joka oli lähes oireeton, mutta tappoi helposti saatuaan elää liian kauan uhrissaan. Sitä ei kuitenkaan huomattu ennen kuin oli liian myöhäistä. Terästäessään katsettaan Unitassu näki kaksi pentua. Käärmepennun ja Unipennun. Taas Unitassu ajautui pois hetkestä ja heräsi taas pitkän ajan päästä.

Valkohäntä makasi parantajan pesässä. Lehtilampi yritti hoitaa häntä kaikilla mahdollisilla yrteillä. Unipentu istui piilossa saniaisten alla ja tarkkaili kuolevaa Valkohäntää. Naaras makasi kärsivän näköisenä kuoleman kielissä.
"Olen pahoillani, Valkohäntä, en tunnista sairautta. En osaa auttaa. Tähtiklaani sinua suojelkoon", Lehtilampi maukaisi hiljaa. Valkohäntä nyökkäsi heikosti.
"Suojele käärmeen unta", hän kuiskasi. Sen jälkeen hänen silmänsä lasittuivat. Unitassu ja Unipentu katsoivat molemmat surullisina ottoemonsa kuolemaa.«

Unitassu säpsähti hereille. Hänen pentuaikaansa oli mahtunut paljon kuolemaa, ja toisaalta myös kiintymystä. Hän oli oppilaiden pesässä, missä ei näkynyt Käärmetassua.
"Käärmetassu?" tumman sumunharmaa naaras huhuili. Ei vastausta. Unitassu asteli ulos pesästä. Hän näki Kirkastähden astelevan pesäänsä. Kolme tuntematonta kissaa astelivat Tiikerisydämen perässä pentutarhalle.
"Mitä täällä tapahtuu?" Unitassu kysyi yleisesti kaikilta.

//285 sanaa
//Tönkkö... joku?

Vastaus:

Ihanan koskettava pätkä! Kirjoitusvirheitä en äkkiseltään huomannut. Saat 15p.

- Cecci 9.2.2019

Nimi: Nala

05.02.2019 19:56
Kuurapolku, Laaksoklaani, parantaja

"Kuurapolku! Kuurapolku!" parantaja kuuli sisarensa Hopeatassun huutavan ulkoa.
"Mitä? Onko jotain sattunut!?" naara kysyi tajutessan Hopeatassun värisevän äänen.
"Kuiskevirta synnyttää!" kuului vastaus. Kuurapolun veri hyytyi suonissa. *Mitä!?* Vaalea naaras nappasi mukaansa vadelmanlehtiä. Hän ehti nähdä Toivetuulahduksen yllättyneen ja Kettusyämen hiukan pelokkaan katseen rynnistäessään pesästään ulos.
"Onko hän pentutarhalla?" Kuurapolku kysyi hädissään Hopeatassulta.
"On", naaras vastasi vakavana sekä hieman jännittyneenä. Lumet pöllyten parantaja ryntäsi pentutarhalle näkemään, kuinka supistus ravisteli Kuiskevirran kehoa. Kuurapolku istahti synnyttävän naaraan viereen.
"Onko hän kunnossa?" kuului hätääntynyt nauku parantajan takaa.
"Hän voi hyvin Tammisydän. Kipu on luontaista synnyttävälle kuningattarelle", Kuurapolku kertoi rauhallisesti hermostuneelle kollille. *Voi kumpa synnytys ei kestäisi pitkään!*


//Kuiske? 103 sanaa.

Vastaus:

Hyvä tarina! Muutaman kirjoitusvirheen huomasin:
naara=naaras
Kettusyämen=Kettusydämen
mutta siis, saat 6p.

- Cecci 8.2.2019

Nimi: Tiuku

05.02.2019 18:05
Tiikerpentu, Laaksoklaani

Pentu siloitteli viiksiään pienellä pörröisellä tassullaan pienen kylmän tuulen tuivertaessa tämän kuonoon. Tiikeripentu huomasi Kuurapolun, klaanin parantajan katselevan itseään tarkkaavaisesti. Pentu painoi jäänsinisen katseensa maahan ja siirteli tassujaan vaivihkaa edestakaisin. Hetken päästä Tiikeripennun ympärille oli ilmestynyt tassunjälkien painelun seurauksena 'kuoppa' tai jokin 'tasanne'. Pian Tiikeripentu kuuli askelten lähestyvän itseään. Hän vilkaisi sivulle ja huomasi Kuurapolun tulleen Tiikeripennun luokse.
"Hei!" Tämä sanoi lempeästi.
"Hei" Tiikeripentu piipitti hiljaisesti.

//Kuuraa?

Vastaus:

Hyvä tarina! Kirjoitusvirheitä en näin äkkiseltään huomannut. Saat 10p, koska tämä oli ilmeiseti ensimmäinen tarina(?).

- Cecci 8.2.2019

Nimi: Tähtikissa

05.02.2019 07:55
Kuiskevirta, Laaksoklaani

Tunsin sen. Tunsin, että pennut syntyisivät. Minä tiesin sen. Hopeatassu istui vieressäni.
"Hopeatassu! Pentuni syntyvät! Menen pentutarhaan. Hae Kuurapolku!" ulvoin ja lähdin kohti pentutarhaa. Hopeatassu lähti juosten parantajan pesälle. En ehtinyt katsoa hänen menoaan enempää, kun keskityin pentutarhalle pääsemiseen. Se ei ollut kaukana, joten pääsin sinne melko nopeasti.

//Tönkkö... Kuura? Ja joo, tiedän, että Toive on leirissä, mutta Kuisketta ei kiinnosta ;) 48 sanaa

Vastaus:

Hyvä pätkä. Kirjoitusvirheitä en ainakaan äkkiseltään huomannut. Saat 3p.

- Cecci 8.2.2019

Nimi: Tähtikissa

03.02.2019 14:21
Jäätassu, Metsäklaani

"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" Kostotähti huusi Suurkannolta. Kissat alkoivat kerääntyä aukiolle.
"Orkideapentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Orkideatassuksi. Mestariksesi tulee Arpisydän. Odotan, että Arpisydän välittää kaiken tietonsa sinulle", Kostotähti aloitti juhlavat menot harmaat silmät kiiluen. Arpisydän astui eteen hiljaa ja tyynenä.
"Arpisydän, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi mahtava ja lojaali taistelija. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Orkideatassulle", musta päällikkö jatkoi yhtä juhlallisesti. Kukaan ei vielä juhlistanut Orkideatassua, kun hänen veljensä Tillipentu astui eteen. Ja näin menot jatkuivat:
"Tillipentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Tillitassuksi. Mestariksesi tulee Karhuturkki. Odotan, että Karhuturkki välittää kaiken tietonsa sinulle." Nyt oli Karhuturkin vuoro astua eteen.
"Karhuturkki, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi ilkeä vastustajille. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Tillitassulle", Kostotähti lopetti toisen oppilaan nimityksen. Hän näytti Toivetuulahdukselle hännällään merkin astua eteen. Jääpentu asteli Toivetuulahduksen kanssa eteen tietäväisen näköisenä.
"Metsäklaanin kissat, te tiedätte etten voi olla keskuudessanne ikuisesti. Niinpä on minun aikani ottaa oppilas. Olen valinnut kissan, joka on osoittanut lempeä ja innokas. Oppilaani tulee olemaan Jäätassu", parantaja aloitti hieman kireyttä äänessään. Vain hänen vieressään seisova Jääpentu huomasi sen.
"Jäätassu, hyväksytkö paikan Toivetuulahduksen oppilaana?" Kostähti kysyi. "Kyllä", valkeaturkkinen naaraskissa, Jäätassu, vastasi.
"Puolikuun aikana matkaat kanssani Pimeälammelle, jotta Synkkä Metsä voi hyväksyä sinut parantajaksi", Toivetuulahdus lopetti kireänä.
"Metsäklaanin onnittelut kulkekoon kanssasi", Kostotähti lopetti. Nyt kaikki oppilaat koskettivat kuonoja mestareidensa kanssa, mukaan lukien Toivetuulahdus ja Jäätassu.
"Orkideatassu! Tillitassu! Jäätassu! Orkideatassu! Tillitassu! Jäätassu!" koko Metsäklaani huusi.
"No, voisin pyytää Sadetassua tekemään sinulle pedin. Nyt voit tutkiskella yrttejä, kunhan vain katsot ja haistelet", ruskea kolli ohjeisti Jäätassua. Hän nyökkäsi.
"Totta kai!" naaras sanoi innoissaan. Parantaja hymyili hieman ja lähti tassuttamaan kohti Sadetassua, joka istui oppilaiden pesän edessä. Jäätassu meni yrttivarastoille tutkimaan yrttien ulkomuotoja ja tuoksuja. #Ihana!# hän ajatteli huomatessaan huumaavan tuoksun. #Jos tuota saisi syödä edes vähän...# Sadetassukin oli jossain vaiheessa saapunut hääräämään Jäätassulle petiä.
"Hei, Jäätassu! Ajattelin, että voisimme jakaa tämän. Sadetassu, tuo peti on jo aivan hyvä!" Toivetuulahdus huikkasi naaraille pesän suulta hieman epäselvästi, sillä päästäinen oli hänen suussaan.
"Selvä", naaraat vastasivat yhteen ääneen. Sadetassu lähti pesästä ja Jäätassu meni mestarinsa luo.
"Mistä me aloitamme? Voimmeko aloittaa heti?" hän kyseli. Toivetuulahdus naurahti hieman.
"Aloitamme huomenna perusyrteistä. Syödään nyt tämä", hän sanoi yhä melko epäselvästi. He tassuttivat petiensä luo ja Toivetuulahdus laski päästäisen maahan. Jäätassun askelsi kollin takana. Hän tuli omalle pedilleen ja asettui makaamaan. Toivetuulahduskin asettui makaamaan ja he alkoivat yhdessä syödä pientä päästäistä. Se oli vain pieni eikä toisenkaan heistä syömänä olisi täyttänyt vatsaa, mutta oli pakko jaksaa jatkaa. Lehtikatokin päättyisi kyllä pian, sitten tulisi hiirenkorva ja sitten viherlehti. Nyt piti vain kestää ankara kausi, lehtikato, lumen, jään, nälän ja sairauden kausi. Heidän syötyään päästäisen he asettuivat molemmat parempaan nukkuma-asentoon ja nukahtivat melko pian.

Jäätassu heräsi ennen Toivetuulahdusta.
"Hei?" kuului yskänpuuskaan katkeava ääni pesänsuusta.
"Sisään!" Jäätassu maukaisi. Kynnenvarjo astui pesään. Hän yski taas.
"Minulla on pieni yskä", hän sanoi. Jäätassu nyökkäsi hermostuneena.
"En osaa auttaa sinua. Odota hetki pesässäsi", pieni valkoinen naaras sopersi. Kynnenvarjo nyökäytti mustaa päätään ja lähti parantajan pesästä. Jäätassu meni Toivetuulahduksen pedille ja herätti tämän tökkäisemällä kylkeen. Kun hän avasi silmänsä, hän näki Jäätassun. Kolli katsoi häntä kiusoittelevan vihaisena.
"Miksi herätit minut?" Toivetuulahdus kysäisi oppilaaltaan. Hän kohautti lapojaan.
"Kynnenvarjolla on pienoinen yskä. Ajattelin, että sitä pitäisi hoitaa, mutta en tiedä, miten", pieni valkoinen naaras sanoi. Parantaja nyökkäsi hitaasti. Hän tassutti pois pesästä. Jäätassu jäi tuijottamaan kollin perään tylsistyneenä.

Vähän ajan kuluttua Toivetuulahdus ja Kynnenvarjo kävelivät parantajan pesään, jossa Jäätassu jo odotti malttamattomana.
"No? Mikä hänellä on?" hän kyseli innokkaana.
"Alkava valkoyskä. Annan hänelle pietaryrttiä valkoyskän ja kuumeen hoitoon", parantajakolli vastasi. Jäätassu nyökkäsi ja Toivetuulahdus lähti etsimään pietaryrttiä antaakseni sitä Kynnenvarjolle.

Kynnenvarjo oli lähtenyt lepäämään soturien pesään. Toivetuulahdus ole sanonut, että hänen olisi parasta levätä muutama päivä.
"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" Kostotähti ulvoi. Jäätassu lähti Toivetuulahduksen kanssa heidän pesästään aukiolle. Muidenkin kerääntyessä kuuntelemaan päällikköä, Kostotähti aloitti:
"Toivottakaa tervetulleeksi uusi klaanimme jäsen, Marjatassu! Hän lähti Laaksoklaanista Tuhoklaanin riveihin. Mutta ensiksi hänelle pitää nimittää uusi mestari. Synkkäsielu", hän selosti juhlallisesti. Synkkäsielu astui eteen tuntematon naaras, ilmeisesti Marjatassu perässään.
"Synkkäsielu, olet valmis ottamaan uuden oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi ja olet osoittanut olevasi uskollinen ja rohkea. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Marjatassulle", Kostotähti lopetti.
"Marjatassu! Marjatassu!" Jäätassu alkoi huutaa muiden mukana. Toivetuulahdus palasi heti kokouksen päätyttyä takaisin pesäänsä. Jäätassu jäi vielä ulos ja asteli oppilaiden pesään. Orkideatassukin asteli sinne hänen perässään.
"Miten on mennyt? Minä kierrän tänään rajat Arpisydämen, Karhuturkin ja Tillitassun kanssa!" hän huudahti. Jäätassu tunsi pienen kateuden piston sydämessään. Hän ei ehtinyt vastata, kun kuului Arpisydämen ääni:
"Orkideatassu! Meinaatko jäädä sinne juoruamaan Jäätassun kanssa koko päiväksi kuin jotkut klaaninvanhimmat!" Orkideatassu painoi päänsä pahoittelevasti ja asteli pois pesästä. #"Tule, tule tänne..."# Jäätassu kuuli päässään. #Minne?# hän vastasi kysymyksellä.

//Joku? 826 sanaa

Vastaus:

Hyvä pätkä! Huomaisn äkkiä vain yhden kirjoitusvirheen: ole=oli.
Saat 42p.

- Cecci 8.2.2019

Nimi: Nala

02.02.2019 16:38
Kuurapolku, Laaksoklaani

Kuurapolku ei ollut nukkunu yötään hyvin. Hän oli nähnyt unta tappelevista kissoista ja verisestä maasta. Lopuksi varjoissa oli näkynyt Loimusilmän surulliset keltaiset silmät. Tähtiklaani ei tehnyt, tai ei voinut tehdä mitään. Nyt Kuurapolku venytteli pedillään. Hän oli maannut pitkään valveilla. Naaras kuunteli leirin ääniä puolella korvalla.
"Missä se laiskimus Kuutamotassu nyt on!?"
"Odottakaa minua!"
"Mitä Tuhoklaanilainen tekee täällä?"
"Eikö tuo ole Toivetuulahdus?"
"Kuurapolku!" *Toivetuulahdus?* Kuurapolku nousi vuoteeltaan ja loikki lumiselle aukiolle. Toivetuulahdus seisoi leirin keskellä puhumassa Sumutähdelle.
"Hei Toivetuulahdus!" Kuurapolku tervehti kollia.
"Kuurapolku", hän tervehti takaisin nyökäten hieman.
"Mikä tuo sinut tänne?" valkea naaras kysyi katsellen Sumutähteä, joka patisteli kissoja pois. Vähän aikaa Kettusudämmen saapumisen jälkeen liittymistä pyytänet Lasisilmä, Kastemieli ja Simpukkatassu katselivat Toivetuulahdusta epävarmoina.
"Oikeastaan tulin tapaamaan Kettusydäntä", ruskeaturkkinen kertoi. Kuurapolku uskoi Kettusydämmen nukkuvan sotureiden pesässä, mutta tiesi, että Toivetuulahdus tuskin olisi sinne tervetullut.
"Mene pesääni odottamaan niin minä haen hänet", naaras käski kollia kääntyessään kannoillaan. Kuurapolku juoksi sotureiden pesälle etsimään naarasta.
"Kettusydän? Oletko täällä?" valkea naaras huhuili.


//Kettu? Toive? Joku. Sori, kun hieman autohiittasin!

Vastaus:

Mukava tarina! Kirjoitusvirheitä:
nukkunu —> nukkunut
Kettusydämmen —> Kettusydämen
Saat 8p
(Kuurapolulla on nyt 309p)

- Tähtikissa 5.2.2019

Nimi: Tähtikissa

02.02.2019 11:06
Toivetuulahdus, Metsäklaani

"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" Kostotähden ääni kaikui leirissä. Lehtilampi oli lähtenyt hetki sitten pesästäni, olimme jutellet siellä parantamisesta. Astelin hiljaa ja tyynesti ulos pesästä.
"Kirkastähti, tulisitko tänne?" Kostotähti kutsui Vesiklaanin päällikköä.
"Olemme yhdessä Kirkastähden kanssa päättäneet, että käymme Laaksoklaania, riistavarasklaania, vastaan Tuhoklaanina! Ne, jotka kannattavat tätä, tulevat meidän luoksemme. Ne, jotka eivät, menköön parantajan pesän eteen", Kostotähti maukaisi. Jäin tyynesti istumaan parantajan pesän eteen, kun selvä enemmistö meni päälliköiden luo.
"Joten olkaamme tästedes Tuhoklaani! Jos haluat mennä Laaksoklaaniin, mene aivan vapaasti! Minulla on muutakin asiaa; Kynsitassu", Kostotähti ulvaisi. Kynsitassu astui eteen.
"Minä Kostotähti, Metsäklaanin päällikkö, pyydän esi-isiäni kääntämään katseensa tähän oppilaaseen. Hän on opiskellut kovasti ymmärtääkseen jalot lakinne, ja on hänen vuoronsa tulla soturiksi. Kynsitassu, lupaatko elää Synkän metsän sääntöjen mukaisesti ja puolustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?" Kostotähti aloitti nimittämään Kynsitassua soturiksi.
"Lupaan", Kynsitassu vastasi varmasti.
"Siinä tapauksessa, Synkän Metsän voimien kautta, annan sinulle soturinimesi: Kynsitassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Kynnenvarjona. Synkkä metsä kunnioittaa taistelutaitojasi ja rohkeuttasi, ja hyväksymme sinut Metsäklaanin täydeksi soturiksi", Kostotähti lopetti juhlallisesti.
"Kynnenvarjo! Kynnenvarjo! Kynnenvarjo!" koko Metsäklaani alkoi ulvoa uuden soturin nimeä. Kynnenvarjo katseli leiriä ylpeänä ja asettui vahtimaan sitä. Astelin pesääni hiljaa. Kuulin hetken päästä askelia selkäni takana.
"Hei", kuulin äänen. Käännyin ympäri ja näin Kettutassun. Sydämeni alkoi heittää volttia.
"No hei", tervehdin iloisesti.
"Onko kaikki hyvin?" tiedustelin. Sydämeni hakkasi lujaa.
"Ei! En halua...En halua jäädä tänne, mutta en voi hylätä klaaniani, perhettäni, elämääni", Kettutassu sopersi ahdistuneena.
"Haluatko elää elämäsi soturilain mukaisesti, tulla nimitetyksi Tähtiklaanin nimeen?" kysyin.
"Kyllä", Kettutassu vastasi varmasti.
"Sitten älä mieti. Et voi tehdä haluamiasi asioita, jos jäät tänne", sanoin.
"Muutenkin, onko perheesi sinun arvoisesi?" kysyin vielä. Sydämeni heitti volttia.
"Ei. He eivät välitä minusta, eivät välitä muista ja ovat valmiina tappamaan tavoitteidensa eteen", Kettutassu mutisi tukahtuneesti.
"Lähde siis", sanoin asettaen häntäni lohduttavasti Kettutassun lavoille.
"Mutta, mutta en pysty", punaoranssi naaras sopersi tukahtuneesti.
"Et ole täällä koskaan iloinen. Se on selvä", sanoin tukahduttaen itkun.
"Kiitos", Kettutassu kuiskasi poistuen pesästä raskain askelin. Menin kuitenkin hänen peräänsä ja kävelimme hiljaisuudessa. Tunsin oloni kuitenkin varvemmaksi hänen läsnäolonsa ansiosta. Kävelimme klaanien rajojen yhtymäkohtaan ja pysähdyimme. Seisoimme rajalla kunnes Kettutassu astui rajan yli. Hän kääntyi ympäri.
"Kiitos", punaruskea naaras kuiskasi vielä kerran ja lähti kävelemään syvemmälle Laaksoklaanin reviirillä. Tuijotin hänen peräänsä illan alkaessa hämärtyä.
"Tule käymään..." kuiskasin lumituiskuun. Käänsin pääni hitaasti ja lähdin tassuttamaan kohti leiriä. Lumituisku vain paheni ja paheni, mitä lähemmäs leiriä menin. Siellä seudulla satoi lunta melko lailla. Kynnenvarjo tuijotti minua hetken vahtipaikaltaan ja nyökkäsi. Kultamyrsky istui soturien pesän edessä.
"Emme sitten menettäneneetkään parantajamme Laaksoklaaniin, Synkän Metsän kiitos!" hän sanoi liioitellusti. Nyökkäsin kiitokseksi ja tassutin soturien pesän ohi omaan pesääni. Katsahdin pikaisesti yrttivarastoihin ja asetuin nukkumaan.

»"Toivetuulahdus, herää! Herää! Toivetuulahdus! Apua!" kuului käsittämättömän häiritsevä ääni. Avasin hitaasti silmäni ja huomasin olevani Tähtiklaanissa. Kortelampi istui edessäni, ja arvelin hänen olleen huutaja.
"Miksi huusit apua?" utelin. En nähnyt mitään autettavaa, joten olin hieman hämmentynyt.
"Halusin saada sinut hereille, sillä sinun on valjastettava jään parantava voima ennen huomenta, sillä jää on Metsäklaanin sielu", Kortelampi sanoi. Nyökkäsin hitaasti. En ymmärtänyt kaikkea, ennen huomenta? Ainakin Metsäklaanissa oli kissa nimeltä Jääpentu, tarkoittiko tuo häntä? Vai lehtikadon jäätä? En ehtinyt kysyä mitään, kun silmäni painuivat väkisin kiinni.«

Heräsin pesässäni aamun alkaessa valjeta. Tiesin, että viherlehden aikaan päivä olisi jo pitkällä, mutta nyt olikin lehtikato. Ja sodan aika. En pitänyt sodasta yhtään, mutta olinkin parantaja. Nousin tassuilleni ja astelin leirin aukiolle. Synkkäsielu järjesteli siellä päivän partioita, ja kissat seurasivat varapäällikköä katseellaan.
"Lasisilmä, Kastemieli, Simpukkatassu ja Kettutassu ovat hylänneet meidät, jättäneet sukunsa, Metsäklaanin. Emme jää herkisteelemään heidän peräänsä, vaan jatkamme normaalisti. Villisielu ja Tammijalka, johtakaa Metsästyspartioita. Pähkinäturkki, Yöturkki, Haamukorva ja Pihlajatassu, menkää Villisielun mukaan. Ruosteturkki, Toivotuuli, Murattikasvo ja Sadetassu, menkää Tammijalan mukaan. Karhuturkki, Kieloviiksi, Eloturkki, Kuolotassu ja Kalmatassu, kiertäkää rajat. Kostotähti käski suurentaa partioita ja koota leirivartion ja saattojoukon ympärilleen matkalla Vesiklaaniin. Hän tahtoi saattojoukkoon Toivetuulahduksen, Tulenhenkäyksen, minut, Vapaaloikan ja Kynnenvarjon. Leirivartion aloittavat Kultamyrsky ja Lampisydän, he vaihtavat aurinkohuipun aikaan Rottatassuun ja Arpisydämeen. Yövartiossa tulevat olemaan Verimieli ja Pimeänkuiskaus. Kuuhuipun aikaan vartioon vaihtuvat Karhuturkki ja Vapaaloikka", Synkkäsielu julisti. Kissat alkoivat järjestäytyä partioihin, ja nyt Lampisydän ja Kultamyrsky asettuivat vahtiin. Löysin jotenkin tungoksessa Tulenhenkäyksen, Vapaaloikan, Kynnenvarjon, Synkkäsielun ja Kostotähden.
"Arpisydän vastaa leiristä minun poissaollessani!" Kostotähti huusi saaden vastaukseksi Villisielun nyökkäyksen.
"Välitän viestin hänelle!" hän sanoi. Naaras kuiskasi Kostotähden käskyn Rottatassun korvaan, joka lähti välittämään sitä Arpisydämelle. Emoni asettui metsästyspartionsa johtoon. Käänsin katseeni pois leiristä ja astelin Synkkäsielun perässä leiristä. Otimme leirin ulkopuolella paikat Kostotähden ympäriltä; Tulenhenkäys ja Synkkäsielu takana, Vapaaloikka ja Kynnenvarjo sivuilla ja minä edessä.
"No niin, lähdetään!" Kostotähti ulvaisi käskevästi. Nyökkäsin ja tassutin hiljaa kohti tuhon linjaa, niin kuin Metsäklaanin ja Vesiklaanin rajaa nykyään kutsuttiin. Raja oli melko lähellä leiriä, vaikka lumessa tarpominen hidastikin matkaa. Olimme kuitenkin pian rajalla, johon jäimme odottamaan. Pitkän odotuksen jälkeen näin Vesiklaanin partion. Siinä olivat ilmeisesti Punavarjo, Tiikerisydän ja sitten joku tuntematon pieni valkoharmaa kissa. Heidän saapuessa kohdallemme Tiikerisydän tervehti sanomalla:
"Hei, Kostotähti, Synkkäsielu, Toivetuulahdus, Tulenhenkäys, Vapaaloikka ja Kynsitassu. Jos joku ei tiennyt, olen Tiikerisydän ja tässä ovat Punavarjo ja Liljatassu."
"Anteeksi vaan, olen nyt Kynnenvarjo!" Kynnencarjo ulvahti. Tiikerisydän näytti mittailevan häntä.
"No hei, Kynnenvarjo", hän sanoi ivallisesti.
"Haluaisin puhua Kirkastähden kanssa nyt heti", Kostotähti käski suostuttelevalla äänensävyllä. Tiikerisydän kuitenkin ymmärsi piilotetun käskyn ja nyökkäsi.
"Seuratkaa. Mutta vain kaksi saattajaa tulevat rajan yli", kolli murahti. Kostotähti nyökkäsi ja seurasi Tiikerisydäntä rajan yli.
"Tulenhenkäys, Vapaaloikka ja Kynnenvarjo, kertokaa leirissä, että olen mennyt tuhon linjan yli Toivetuulahdus ja Synkkäsielu mukanani", musta metsäklaanilainen päällikkö käski. Mainitut kissat nyökkäsivät ja lähtivät takaisin leiriin.
"Kostotähti", kuiskasin, "olen saanut enteen Kor- siis Vihmavarjolta. Hän sanoi, ’Halusin saada sinut hereille, sillä sinun on valjastettava jään parantava voima ennen huomenta, sillä jää on Metsäklaanin sielu’, niin hän sanoi, enkä tiedä, mitä se tarkoittaa. Haluaisin silti Jääpennun oppilaakseni", supatin. Kostotähti nyökkäsi hitaasti.
"Selvä. Saat sen Jääsi, jos niin kovasti haluat", hän sanoi. Nyökkäsin kiitollisena.

Vesiklaanin leirissä herätimme ihmetystä.
"TAAS Metsäklaanilaisia!" kuului huuto.
"Tehkää JOTAIN tälle!" kuului toinen.
"Hiljaa! Kostotähti haluaa puhua Kirkastähdelle", maukaisin. Se tuntui oikealta. Vaikutti siltä, että vesiklaanilaiset tunnistivat nyt vasta tulijat Metsäklaanin päälliköksi, varapäälliköksi ja parantajaksi. Kostotähti asteli Kirkastähden pesään meidän muiden jäädessä odottamaan.

Olimme palanneet leiriin. Ilta alkoi jo hämärtyä, ja pian vaihtuisi kolmas leirivartio. Rottatassu ja Arpisydän olivat tällä hetkellä vartiossa, ja seuraavan hoitaisivat Pimeänkuiskaus ja Verimieli.
"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" Kostotähti huusi Suurkannolta. Arvelin, että Pimeänkuiskauksen pennut nimitettäisiin oppilaiksi. Kissat alkoivat kerääntyä aukiolle.
"Orkideapentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Orkideatassuksi. Mestariksesi tulee Arpisydän. Odotan, että Arpisydän välittää kaiken tietonsa sinulle", Kostotähti aloitti juhlavat menot harmaat silmät kiiluen. Arpisydän astui eteen hiljaa ja tyynenä.
"Arpisydän, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi mahtava ja lojaali taistelija. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Orkideatassulle", musta päällikkö jatkoi yhtä juhlallisesti. Kukaan ei vielä juhlistanut Orkideatassua, kun hänen veljensä Tillipentu astui eteen. Ja näin menot jatkuivat:
"Tillipentu, olet elänyt klaanissa kuusi kuuta ja nyt on sinun aikasi tulla oppilaaksi. Tästä päivästä aina siihen päivään asti, jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Tillitassuksi. Mestariksesi tulee Karhuturkki. Odotan, että Karhuturkki välittää kaiken tietonsa sinulle." Nyt oli Karhuturkin vuoro astua eteen.
"Karhuturkki, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi, ja olet osoittanut olevasi ilkeä vastustajille. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Tillitassulle", Kostotähti lopetti toisen oppilaan nimityksen. Hän näytti minulle hännällään merkin astua eteen. Jääpentu asteli kanssani eteen tietäväisen näköisenä.
"Metsäklaanin kissat, te tiedätte etten voi olla keskuudessanne ikuisesti. Niinpä on minun aikani ottaa oppilas. Olen valinnut kissan, joka on osoittanut lempeä ja innokas. Oppilaani tulee olemaan Jäätassu", aloitin kireyttä äänessäni. Etenkin menojen jatko tuntui pelottavalta, sillä siinä puhuttaisiin Pimeälammesta, ei Tähtilammesta ja Synkästä Metsästä, ei Tähtiklaanista.
"Jäätassu, hyväksytkö paikan Toivetuulahduksen oppilaana?" Kostähti kysyi. "Kyllä", valkeaturkkinen naaraskissa, Jäätassu, vastasi.
"Puolikuun aikana matkaat kanssani Pimeälammelle, jotta Synkkä Metsä voi hyväksyä sinut parantajaksi", lopetin kireänä. Nielaisin kuuluvasti.
"Metsäklaanin onnittelut kulkekoon kanssasi", Kostotähti lopetti. Nyt kaikki oppilaat koskettivat kuonoja mestareidensa kanssa, mukaan lukien minä ja Jäätassu.
"Orkideatassu! Tillitassu! Jäätassu! Orkideatassu! Tillitassu! Jäätassu!" koko Metsäklaani huusi. Tunsin sydämessäni lämpöä Jäätassun puolesta. Mielessäni kaikui yhä Kortelammen sanat: ’Halusin saada sinut hereille, sillä sinun on valjastettava jään parantava voima ennen huomenta, sillä jää on Metsäklaanin sielu’.
"No, voisin pyytää Sadetassua tekemään sinulle pedin. Nyt voit tutkiskella yrttejä, kunhan vain katsot ja haistelet", ohjeistin Jäätassua. Hän nyökkäsi.
"Totta kai!" naaras sanoi innoissaan. Hymyilin hieman ja lähdin tassuttamaan kohti Sadetassua, joka istui oppilaiden pesän edessä.
"Hei Sadetassu, voisitko tehdä Jäätassulle pedin parantajan pesään?" kysäisin. Sadetassu nyökkäsi tympeänä. Nuori valkoinen naaras tassutti kohti parantajan pesää, jossa olivat sammalvarastomme. Hymyilin oppilaan perään ja jatkoin matkaani tuoresaaliskasalle. Otin sen päältä päästäisen ja kannoin sen parantajan pesään. Kaksi nuorta naarasta hääräsivät siellä kukin omissa puuhissaan. Jäätassu tutki yrttejen ulkonäköjä ja tuoksuja ja Sadetassu yritti rakentaa Jäätassulle nukkumapaikkaa.
"Hei, Jäätassu! Ajattelin, että voisimme jakaa tämän. Sadetassu, tuo peti on jo aivan hyvä!" huikkasin naaraille pesän suulta hieman epäselvästi, sillä päästäinen oli yhä suussani.
"Selvä", naaraat vastasivat yhteen ääneen. Sadetassu lähti pesästä ja Jäätassu tuli luokseni.
"Mistä me aloitamme? Voimmeko aloittaa heti?" hän kyseli. Naurahdin hieman.
"Aloitamme huomenna perusyrteistä. Syödään nyt tämä", sanoin yhä melko epäselvästi. Tassutin petiemme luo ja laskin päästäisen maahan. Kuulin Jäätassun askelet takanani. Hän tuli omalle pedilleen ja asettui makaamaan. Minäkin asetuin makaamaan ja aloimme yhdessä syödä pientä päästäistä. Se oli vain pieni eikä toisenkaan meistä syömänä olisi täyttänyt vatsaa, mutta oli pakko jaksaa jatkaa. Lehtikatokin päättyisi kyllä pian, sitten tulisi hiirenkorva ja sitten viherlehti. Nyt piti vain kestää ankara kausi, lehtikato, lumen, jään, nälän ja sairauden kausi. Syötyämme päästäisen asteuimme molemmat parempaan nukkuma-asentoon ja nukahdin melko pian.

»Näin kerrankin aivan tavallista unta. Näin unta menneisyydestä, kun olin vielä pieni pentu Kultamyrskyn kanssa. Se oli ihanaa aikaa...«

Heräsin lyhyiden unien jälkeen. Nousin kuitenkin pystyyn varoen herättämästä nukkuvaa Jäätassua ja astelin hiljaa ulos pesästä. Kuu oli jo ylittänyt huippunsa ja Karhuturkki ja Vapaaloikka vartioivat varmasti leirin ympäristöä silmät tarkkana. Lähdin hiljaa pesästä. Niin kuin olin arvellutkin, Karhuturkki ja Vapaaloikka tarkkailivat leirin lähiympäristöä tarkkaavaisina. Vapaaloikka käänsi kysyvän katseensa minuun.
"Heräsin. En saanut uudestaan unta, joten halusin lähteä kävelylle", maukaisin hänelle. Siskoni nyökkäsi ja käänsi päänsä takaisin metsään. Astelin hiljaa ulos leiristä ja jatkoin juosten kohti Laaksoklaanin rajaa. Juoksin rajalle asti, jossa pysähdyin hetkeksi tarkistamaan, ettei näkyvissä ollut ketään mistäkään klaanista. Astuin rajan yli hermostuneena, koska en ollut nähnyt ketään. Jatkoin matkaani kohti Laaksoklaanin leiriä.

Näin pitkän kävelyn jälkeen edessäni leiriä muistuttavan rakennelman. Se ei ollut Metsäklaanin leiri, mutta leiri kuitenkin. Sitä vartioi kaksi kissaa, pienikokoinen valkea naaras ja punaoranssi, vihreäsilmäinen naaras. Jatkoin kuitenkin varmoin askelin kohti leiriä.
"Tunkeilija!" pienikokoinen valkea naaras, jonka tunnistin Pikkupilveksi, sanoi toiselle, punaoransille vihreäsilmäselle naaraalle, jonka nyt muistin Ruusuturkiksi.
"Tuhoklaanista!" Ruusuturkki huudahti. Tunsin äkillistä pakokauhua.
"Odottakaa! Olen Metsäklaanin parantaja Toivetuulahdus!" ulvoin hätäisenä.
"En halua hyökätä. Haluan rauhaa klaanien välille. Tulin katsomaan, onko Kettutassulla kaikki hyvin", sanoin niin lempeästi ja hyväntahtoisesti kuin osasin. Pikkupilvi ja Ruusuturkki mittailivat minua katseellaan pitkän tovin.
"Selvä. KettuSYDÄMELLÄ on kaikki hyvin. Nyt et voi valitettavasti nähdä häntä, hän on eilisen vahtivuoroyöstä väsynyt", Pikkupilvi sanoi lopulta. Nyökkäsin yrittäen kätkeä hyvin sydämeni tunneryöpyn. En kuitenkaan varmaan onnistunut siinä hyvin, sillä Ruusuturkki sanoi:
"Tule huomenna katsomaan Kettusydäntä. Lupaan kautta Tähtiklaanin, anteeksi, sinulle varmaan parempi Synkän Metsän, että näet hänet elävänä — ja soturina — jos tulet tänne huomenna." Naaraan puheet Synkästä Metsästä minun vuokseni vaivaannuttivat hieman.
"Ömpröhöm... hmm..." aloitin vaivaantuneesti.
"Mitä?" Pikkupilvi kysyi uteliaana. Vedin syvään henkeä.
"Ruusuturkki..." emmin vieläkin. Kuinka vaikeaa on sanoa kahdelle Laaksoklaanilaiselle ’Tähtiklaani on parempi’?
"Toivetuulahdus. Sano sanottavasi", Ruusuturkki sanoi lievää painostusta äänessään.
"Tähtiklaani on parempi!" ulvaisin ja lähdin juoksemaan takaisin kohti Metsäklaanin rajaa ennen kuin he mollaisivat minua ties miksi Metsäklaanin "ainutkertaisen" uskon petturiksi. Tai no, voisinhan mennä Laaksoklaaniinkin, mutta ensin kouluttaisin Jäätassun. Mutta he eivät sanoneet mitään perääni. Pääsin livistämään nyt entistä kireämmän rajan yli kaksi kertaa ennen mitään rangaistusta! Jatkoin juoksuani kohti Metsäklaanin rajaa. Pysähdyin vasta rajan toisella puolella, kun leiri oli jo näkyvissä. Arvelin, että Synkkäsielu määräisi pian seuraavan vartion. Vapaaloikan ja Karhuturkin vartio päättyisi pian. Ajattelin mennä leiriin kävellen, jotta en herättäisi liikaa huomiota. Kävelinkin loppumatkan leiriin, joka ei onneksi ollut kaukana. Vapaaloikka nyökkäsi minulle tullessani leirin lähistölle. #Kyllä sisko minut aina tunnistaa#, ajattelin. Astelin leiriin ja siellä Synkkäsielulle nyökäten suoraan pesääni. Jäätassu nukkui siellä vieläkin. Asetuin hiljaa hänen vieressään olevalle pedille nukkumaan.

Heräsin tökkäisyyn kyljessäni. Kun avasin silmäni, näin Jäätassun tökkivän minua. Katsoin häneen kiusoittelevan vihaisena.
"Miksi herätit minut?" kysäisin oppilaaltani. Hän kohautti lapojaan.
"Kynnenvarjolla on pienoinen yskä. Ajattelin, että sitä pitäisi hoitaa, mutta en tiedä, miten", pieni valkoinen naaras sanoi. Nyökkäsin hitaasti. Tassutin soturien pesälle, missä Kynnenvarjo melko varmasti olisi. Suojaisassa pesässä oli hipihiljaista, lukuun ottamatta hiljaista, katkonaista yskintää pesän reunalta.
"Taidan — köh — olla vilu — köh — stunut", Kynnenvarjo sanoi keskeyttäen vähän väliä yskänpuuskiin.
"Mennään pesälleni", sanoin lempeästi. Kynnenvarjolle pitäisi antaa pietaryrttiä — se riittää tainnuttamaan pienen, alkavan valkoyskän. Lisäksi pietaryrtti auttaisi kuumeeseen. Astelin ulos soturien pesästä kuullen Kynnenvarjon askelet perässäni. Kävelimme parantajan pesään, jossa Jäätassu jo odotti malttamattomana.
"No? Mikä hänellä on?" hän kyseli innokkaana.
"Alkava valkoyskä. Annan hänelle pietaryrttiä valkoyskän ja kuumeen hoitoon", vastasin. Jäätassu nyökkäsi ja lähdin etsimään pietaryrttiä antaakseni sitä Kynnenvarjolle.

Kynnenvarjo oli lähtenyt lepäämään soturien pesään. Hänen olisi parasta levätä muutama päivä.
"Tulkoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä tänne Suurkannolle klaanikokoukseen!" Kostotähti ulvoi. Lähdin Jäätassun kanssa pesästämme aukiolle. Muidenkin kerääntyessä kuuntelemaan päällikköä, Kostotähti aloitti:
"Toivottakaa tervetulleeksi uusi klaanimme jäsen, Marjatassu! Hän lähti Laaksoklaanista Tuhoklaanin riveihin. Mutta ensiksi hänelle pitää nimittää uusi mestari. Synkkäsielu", hän selosti juhlallisesti. Näin yksinään seisovan nuoren, valkoisen naaraan, jolla oli punertavia pilkkuja. #Marjatassu#, ajattelin. Synkkäsielu astui eteen Marjatassu perässään.
"Synkkäsielu, olet valmis ottamaan uuden oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta omalta mestariltasi ja olet osoittanut olevasi uskollinen ja rohkea. Odotan, että siirrät kaiken tietosi Marjatassulle", Kostotähti lopetti.
"Marjatassu! Marjatassu!" aloin huutaa muiden mukana. Palasin heti kokouksen päätyttyä takaisin pesääni.

Marjatassu saapui pesääni.
"Tervetuloa Metsäklaaniin, Marjatassu", sanoin lämpimästi.
"Tuon viestin Kettusydämeltä. Hän haluaa sinun tietävän, että hänelle on sinulle asiaa", Marjatassu selitti nopeasti.
"Onko Kettutassusta tullut soturi?" ihmettelin, vaikka tiesinkin hänen olevan soturi. Marjatassu nyökkäsi.
"No, kiitos tiedosta", totesin ja Marjatassu lähti takaisin oppilaiden pesään. Astelin hänen perässään pois pesästäni. Tassutin pois leiristä ja pinkaisin juoksuun kohti Laaksoklaanin reviiriä. Juoksin läpi pimeiden ja synkkien metsien, juoksin yli kireän rajan, juoksin kohti Laaksoklaanin leiriä. Hidastin vauhtiani vasta juuri ennen leirin suuaukkoa.
"Hei?" kysyin vartiossa olevalta. Viiltokuulta. Näin Välkekorvan jonkun matkan päässä. Hänkin oli ilmeisesti vartiossa.
"Millä asialla liikut leirissämme?" Viiltokuu kysyi asiallisesti.
"Marjatassu kertoi, että Kettusydämellä on asiaa minulle. Ja edellisenä yönä tulin tänne kyselemään hänestä, ja minulle annettiin lupa tulla tänne tänään", selitin. Viiltokuu nyökkäsi hitaasti.
"Selvä. Kettusydän ei ole juuri nyt partiossa", hän sanoi ja päästi minut sisään. Tassutin helpottuneena leiriin ja etsin katseellani Kettusydäntä.

//Kettu? 2403 sanaa!!!!!!!! Ensimmäisten klaanien pisin tarina!

Vastaus:

Mahtava tarina! Pituutta ei ainakaan puutu! Yhden virheen huomasin:
Kynnencarjo=Kynnenvarjo
Muita virheitä en huomannut. Saat tästä tarinasta huimat 121p!

- Cecci 8.2.2019

                     

                                                                                                                                                                               

 

                                                                                                                                                                                     Layout by Cecci

©2019 Ensimmäiset klaanit- vuodesta 2018 - suntuubi.com